Veronkorotukset on juostu loppuun

0:00Realistista vielä on ohut polku, mutta siis ihan mahdollisuuksien rajoissa, että kokoomus nippanappa ohittaa demorit. Demokratiahan on täysin susisurkea systeemi, mutta parempaa ei ole toistaiseksi keksitty. Valitettavasti nyt näyttää siltä, että tuuli puhaltaa aika voimakkaasti vasemmalle. Me ollaan velkaannuttu kohta 20 vuotta. 2008 jälkeen valtio on tehnyt yhtään ainoaa ylijäämästä tilinpäätöstä, ei yhtään ainoaa. Se tulee olemaan poliittisesti vaikeaa, se tulee olemaan kansalaisia keskusteluttamaa ja veikkaan eteen salituksesta tulee yksi Suomen muodennin historia epäsuosituimpia, koska se on niin iso urakka, mutta siis se on aivan välttämätön hoitaa.

0:43Suomen taloudessa ei ole mikään rikki. Meidän valtion talous on kriisissä, mutta Suomen perusrakenteissa ei ole mitään perustavalaatuisesti vialla. Tässä jaksossa on tosiaan vieraana kansanedustaja Ville Valkonen. Puhutaan paljon politiikasta ja miten pääsee politiikkaan mukaan. Mietitään tulevia vaaleja ja tosiaan pohditaan, että onko kokoomuksella vähän sellainen ehkä rohkeusongelma. Ja tässä pahoittelut katsojille, niille joita katsoivat videoraitaa, niin tuossa kävi pieni moka, kun koitin uutta kuvakulmaa, niin en sitten huomannut siinä, kun laitettiin jo nauhoitus päälle, istuttiin, niin sitten Ville kysyi, että voiko nostaa vähän näin, ja sanoin vain, että joo, joo, nostaa, että se on varmaan ihan hyvä.

1:30Ja sitten tosiaan kun oli nauhoitus ohi, niin rupesin katsoa materiaalia, niin siinähän hienosti se mikkipuomi nousikin naaman eteen, niin se on vähän ikävä siinä, mutta koittakaa kestää. Nauttikaa jaksosta ja muistakaa he laittaa tilaukseen Big Deal Spotifyssa ja YouTubessa. Ville, nyt gallupäissän kokoomuksen kannatus on 16,5 prosenttia, eli alimmillaan yli viiteen vuoteen. Perussuomalaista on 1,9 prosenttiyksikön päässä ja Riikka Purra on PK-yrittäjän suosikipääministeriksi.

2:09Mitä sä oot mieltä, että sulaako kokoomus nyt tässä ennen vaalea? No tietysti me taistellaan täysillä maalevoitopuolesta ja jos ihan kaikki syyt tietäisin, niin varmaan olisi jonkinlainen tietäjähattu päässä. Meillä on aika paljon tutkimustuloksia siitä, että mistä ytimeltään on kyse ja sitten tietenkin vastauksia on yhtä paljon kuin äänestäjiä, että minkä takia KK-omusta ei tällä hetkellä kallupeissa kannateta. Mutta ehkä mä aloitan vielä sillä, että maailmaahan ei muutetakaan lupela. Demokratiassa vaalit on se, mikä ratkaisee ja valitettavasti joskus vaaleissa kärsii siitä, jos tekee ihan oikeita asioita arvojensa pohjalta.

2:54että mä en ainakaan ole lähtenyt politiikkaan sen takia, että keräisi mahdollisimman paljon suosiota. Sori siitä kaikille ihmisille, vaan sen takia, että saadaan oikeat asioit aikaa. Mutta varmaankin siis se rakenteellinen perushaaste on hallitusvastuu. Käytännössä aina viimeisen 40 vuoden aikanaan päähallituspuolueen kannatus on laskenut. Se näyttää olevan tämmöinen politiikan rautainen laki. Ja se tietysti johtuu siitä, että ihmiset projisoi sitten tyytymättömyyttään erityisesti siihen päähallituspuolueeseen, joka me tällä hetkellä ollaan. Ja tietenkin siihen liittyy sitten vielä ehkä tällä kaudella se, että julkistaloutta on sopeutettu.

3:33Meidän tutkimustulokset näyttää tällä hetkellä, että meiltä on lähtenyt kaiken näköisiä kannattajia, jotka 23 kokoomusta äänesti pääosa heistä miettiviksi, eli ei minkään muun puolueen kannattajiksi, ja sitten siellä korostuu tällä hetkellä varmaankin erityisesti jonkun verran enemmän kuin mieskannattajat ja naiskannattajat, ja siihen syy todennäköisesti on se, että tämä leikkauskeskustelu koskettaa tietenkin julkista sektoria, joka on hyvin naisvaltaista. Tässä on varmaan niitä pääsyitä.

4:07No sitten joita tietysti ottaa päähän perussuomalaisten kanssa tehtävä yhteistyö, jotka on ollut tyytymättömiä talouspolitiikkaa, niiltä osin, että olisi pitänyt leikata enemmän. Eli tavallaan ne, jotka ovat tyytymättömiä siihen, että on leikattu, niitä on lähtenyt, ja sitten myöskin niitä, jotka on sitä mieltä, että olisi pitänyt leikata enemmän. Eli näin se aina on. Olen monesta suunnista. Niin, näin se aina on. Ja sitten kun sä oot oppositiossa, niin sitten tavallaan kukaan ei voi olla tyytymätön, kun sä et tee mitään varsinaisesti.

4:33Kyllä. Ja sitten toki on omia viestintävirheitä puolueen ilman muuta tehnyt. Näin se on, että totta kai omia mokia myöskin aina silloin tällöin tekee mikä tahansa porukka ja myöskin me ollaan tehty, ei ole onnistuttu kertomaan tarpeeksi hyvin, mitä hallitus on tehnyt, miksi se on tehnyt. Sitten on ollut tämä Garden-jupakka ja on ollut viime aikoina tähän Turun valtuustoryhmän käyttäytymiseen liittyvää julkisuutta, ja sitten on ollut sitä sun tätä matkan varrella vähän epäselvää verokeskustelua keväällä ja näin poispäin, että on myöskin viestinnällisiä virheitä tehty paljon.

5:14Joo, joo, eli... Vähän pitkä selostus, ja kysy ihmeessä tarkentavia kysymyksiä, jos haluat. Joo, mä täältä heittelen. Eli sä näkisit, totutkaahan se on se pääministeripuolueen vastuu näkyy siinä, mutta onko se, eikö kokomus ollut kuitenkin aika paljon vastuussa tässä viimeisen 20 vuoden aikana tai näin, niin onko se kumminkin vähän jyrkempää nyt kuin tavallisesti, vai näetkö, että se selittyy suurmalta osalta siltä osalta? Ei, se on ihan samanlainen trendi kuin muilla päähallituspuolueilla aina. Ja sitten vastaavasti oppositiossa meidän trendi oli lähes samankaltainen kuin pääoppositiopuolueella. Eli kyllä se vaan näin on, että tavallaan yhteiskunnan isot trendit näyttäytyy aina hyvin erilaisilta, jos niitä katsoo kustakin hetkestä tai sitten jos katsoo pitkää trendiä.

5:59Meidän puoluehän tavoite ei ole maksimoida kunkin viikon kalluptulosta. Meidän tavoite on maksimoida muutos, mitä me saadaan ajettua yhteiskunnan eteenpäin. Joskus se maksaa kannatusta, joskus sitten taas kerätään kannatusta. Kuitenkaan ei ihan tuohon odota siinä, että eikö se ole kuitenkin vähän balanssingäästi realistisesti, että ihan oman miekkaansa kaikki kaaduu ainakaan kovin iloisena. No ei tietenkään, mutta kyllähän siis, kun me hallitusohjelman neuvottelua käytiin 2023, me puolueissa analysoitiin, että meidän kannatuskyykkää paljon nopeammin, paljon enemmän.

6:34Eli meillä oli ihan tiedossa, että näin tulee käymään, koska kaikki tietää, että sopeuttaminen ei ole suosittua. Niin kuin kukaan ei tykkää siitä, että sinulta otetaan rahaa pois, jos olet saanut sitä aikaisemmin veronmaksajilta. Ja sama tietysti pätee vaikka vain veronkiristyksiä, että kukaan enistä tykkää. Ja tämän takia me ollaan tähän velkaisuohon upottu, koska poliittisesti on epämiellyttävää tehdä sellaisia päätöksiä, joissa saavutettuja etuja karsitaan, mutta Suomi on ihan välttämätön tehdä nämä.

7:04Kyllä, kyllä. Mitäs sitten mä tiedän, ainakin nythän sinänsä monen oikealle nojaavan mielestä sinänsä tapahtuu oikeita asioita, mutta nyt sitten kun mietitään jatkuvuutta esimerkiksi seuraavien vaalien suhteen, niin sitten tavallaan on nostettu sitäkin ja mä tiedän, että monet keskustelee siitä, että onko tässä nyt sitten pakko äänestää perussuomalaisia, että saadaan oikeastaan seuraava oikeastohallistus aikaiseksi, niin mitä sä sanoisit sellaisille sitten?

7:29No sanotaan ensin tavallaan tämä poliittinen jargon ja sitten mä koitan vähän analyyttisemmin. Perussuomalaiset ei ole aito uudistusmielinen oikeistopuolue, vaan kokoomus on ja esimerkiksi nämä kaikki tämän hallituksen uudistukset on kokoomuksen käsialaa pääsääntöisesti. Ja perussuomalaiset on tämmöinen meistä merkittävällä tavalla eroava ehkä piskaali konservatiivipuolue siinä mielessä budjettitalouden osalta lähellä meitä, mutta esimerkiksi työmarkkinoiden, sosiaaliturvan, investointien luvituksen, markkinoidesääntelyn, ylipäätään markkinatalouden lisäämisyyden osalta, niin heissä on enemmän tämmöisiä konservatiivipuolueen kuin aidon markkinatalous oikeistopuolueen.

8:25Mutta sitten jos tullaan tähän hallitusdynamiikkaan, niin sehän on äärettömän monimutkainen spekuloitava aihe ja tietysti sitä tehdään myöskin hyvin tarkoituksenhakuisesti. Eli meillä Suomessa asioita saa aikaa sillä, että on valmis tekemään yhteistyötä erilaisten puolueiden kanssa. Ei sillä, että on yksinään jossakin kulmassa huutamassa, mikä olisi omasta mielestään teoriassa oikein. Nämähän me voitaisiin kaikki tehdä. Kun Suomi on tämmöinen puolueiden sekamelska ja meillä on iso määrä puolueita, niin silloin eteenpäin jumpattuu saasioita, kun pystyy eri suunnista hakemaan sitä tukea.

9:08Ja jos tavallaan sellainen porukka, joka ei pysty yhteistyöhön, vaikka se saisi miten ison vaalivoiton, tai edes kohtuullisen kokoisen vaalivoiton, niin näen, että menee hukkaan tietyissä mielessä. Ja mielestäni on vähän ylitulkintaa tai jopa virheanalyysiä ajatella, että oikeistohallituksen todennäköisyys nousee sillä, jos jostain syystä perussuomalaisten kannatus nousee ihan hirveästi. Tai välttämättä minkään muukaan puolueen. Kyllä se eduskunnan kokonaiskokoonpano ja yhteistyökyky ratkaisee sen, millainen hallitus tulee.

9:52Ja sitten myöskin ehkä sen, että eihän kokoomus esimerkiksi lähde vasemmistolaista politiikkaa tekemään. Me voidaan lähteä vasemmistopuolueiden kanssa, kyllä, paitsi ehkä vasemmistoliiton kanssa, se on epärealistista, mutta eihän meidän puolue lähde vasemmistolaista politiikkaa tekemään. Me ollaan esimerkiksi asetettu jo nyt meidän reunaehdokset, että tämä sopeutus täytyy toteuttaa täysimääräisesti, joka velka-ajarusopparissa on, ja me ollaan myöskin todettu, että me ei lähdetä sellaiseen hallituksiin, joka kiristää työn verotusta.

10:21Okei. Eli ansiotuloverotus on se viiva, mihin vedetään, että työnverotusta ei saa kiristää, jos tulisi tämmöinen. Se on meidän verojärjestelmän isoin yksittäinen ongelma. Täällä siis aivan liian paljon rokotetaan työntekemisestä ja itse asiassa tähän tulee vähän pahenee, kun tekoäly rullaa nyt voimalla. Säteedät siitä valtavan paljon ja kuulijat varmasti myöskin. Ja sitten nämä humanoilirobotithan meillä on varmaan 5-15 vuoden säteellä laajasti työmarkkinoilla ainakin tietyillä toimialoilla, niin meidän pitäisi päinvastoin romauttaa kaikki ihmistyöhön liittyvä ylimääräinen kustannus, jotta ihmistyö pärjää kilpailus näille koneille.

11:01Ja sitähän me halutaan, että täällä töitä tehdään ja töitä kannattaa teettää ja töitä kannattaa tehdä. Kyllä. Tai sitten tuottavuuden pitää nousta valtavasti. Sehän on monella just alalla ongelma tai sillä lailla sellainen muutos just, että nyt sitten tarvitaan vähemmän työntekijöitä, jotta saadaan sama asia aikaiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että niiden jäljelle jääneiden työntekijöiden tuottavuus nousee, mikä tietysti on tekoälyn ansiota. Mutta monessa jutussa on sillä, että sä tarvitset sen yhden, joka pitäisi loopissa.

11:27Joo. Ja ehkä mä tähän vielä tähän tavalla äänestyspohdintaan. Sehän on tosi hienoa, jos ihmiset ajattelee monimutkaisia syy-seuraussuhteita. Mutta mä oon ollut toimialalla parikymmentä vuotta, ja sanoisin, että kaikissa puolueissa on tosi hyviä tekijöitä. Ja kaikissa puolueissa on sellaisia ihmisiä, jotka ei saa juuri pitää aikaiseksi. Mä sanon nyt suoraan, tässä puhun. Ja näin olla, kaikkien oleellisinta äänestäjänä on erityisesti perehtyä sen henkilön ajatuksiin, näkemyksiin ja kykyyn viedä asioita eteenpäin, koska sekään ei välttämättä ole kovin vaikeaa, että luettelet hienoja tavoitteita, mutta jos sitten ei ole mitään ymmärrystä, miten niitä yhteistyössä muiden ihmisten kanssa viedään eteenpäin, niin silloin jää siihen joukkoon, joka yksinään kirjoittelee oikeassa olevisia.

12:19Että kyllä demokratia kuitenkin edellyttää sitä, että pystyy rakentamaan enemmistöä, pystyy neuvottelemaan, pystyy tekemään kompromisseja niissä asioissa, mitkä ei ole niin oleellisia, jotta sitten saa niitä kaikkein tärkeimpiä eteenpäin. Että se on jatkuvaa joukkuepeliä. Se on niin kuin, politiikan ytimessä on yhteistoiminta muiden ihmisten kanssa ja nimenomaan sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat eri mieltä sinun kanssa. Kyllähän kaikki pystyy sopimaan sellaisten kanssa, jotka on samaa mieltä, mutta me nyt ei viisi ja puoli miljoonaa suomalaista tuta ole kaikista asioista samaa mieltä, niin silloin ytimessä on se, että me pystytään jollain tavalla yhteensovittamaan niitä erilaisia näkemyksiä.

12:58Tartta tuohon aiempaan, niin ootko sinä sitä mieltä, että ei ole realismia perussuomalaisvetoinen enemmistöhallitus ei ole realismia sun mielestä? No sitä varmaan voi politiikan tutkijat ja muut pohdiskella, mutta kyse aika epätodennäköiseltä vaikuttaa. Joo. Monestakin syystä. Kyllä. Mitä sä näkisit, mistä se muodostuisi sitten, jos kuvitellaan se tilanne, että esimerkiksi perussuomalaiset olisikin vaikkapa niukasti suurin puolue ja lähtisivät muodostamaan hallitusta, niin mikä se sitten realistinen kokoompaano siinä olisi?

13:31Vai onko nyt, kun mä tiedän, että jotkut on sanonut, että ei missään, niin tää ei suostu olemaan hallituksessa esimerkiksi perussuomalaisten kanssa, mutta mitä se on? No se varmaan sitten olisi uudelleen arvioitavana. Kyllä se hallituksen muodostaja eli suurin puolue aika paljon pääsee siinä päättämään päättäessään, että kenen kanssa sitä lähdetään rakentamaan sitä hallitusta. Ja varmaan jossain olosuhteissa, jos meillä olisi vaikkapa kaksi selkeätä blokkia tai kolme selkeätä blokkia tai joku muu kokonaisuus, niin voisi ajatella, että siinä on tämmöistä äänestäjän kuluttajasuojaa, mutta haaste on vaan se, että eihän meillä synny semmoisia, että meillä ei ole juuri mitään puolueita, jotka haluaisi semmoisen muodostaa.

14:12Haluatko kertoa kuulijoillekin lyhyesti? Mulle kanssa ei ole ihan selvä konsepti, että kun on puhuttu näistä blokkivaaleista tässä, niin mitä se tarkoittaa käytännössä sitten? No käytetään ehkä esimerkkinä Ruotsia, eli siellä puolueet on ennen vaaleja jakaantunut tämmöisiin ikään kuin liittoutumiin, jossa he toteavat, että hallituspohja muodostetaan tämän liittooman pohjalta, jos tämä liittooma eli puolueiden joukko saa enemmistön parlamenttiin. Ja siellä on jo pidemmän aikaa toimittu tällä tavalla. Tanskassakin oli jossain vaiheessa tämmöinen, mutta se on nyt murtunut, koska puoluekenttä on muuttunut ja joissain muissa maissa on tämän kaltaisia. Eli etukäteen kertaan, että tämä liitto oma puolueita muodostaa hallituspohjan tällaisella löyhällä ohjelmalla.

14:54Onko se yleensä vasemmista vastaan oikeasta tyyppinen duopoli? Joo, se on se pääasiallinen. Tämän tyylistä sitten tietysti joskus Suomeenkin on teoretisoitu, mutta meillä on erilainen puoluejärjestelmä sen takia, että meillä on poikkeuksellisen iso keskustapuolue ja myöskin meillä on tosiaan perussuomalaiset, jotka ei oikein missään blogissa kovin luontevasti olisi. Ja sitten meillä on myöskin vasen puolipöytä on hajanaisempi. Esimerkiksi Ruotsissa demarit on huomattavasti isompi kuin Suomen demarit pääsääntöisesti perinteisesti ollut. Se on ihan kiinnostavaa keskustelua teoriassa, mutta ei sen kannata liikaa päätä antaa sekoittaa.

15:35Joo, se on kyllä mielenkiintoinen. Tosiaan itsekin vähän enemmän oikealle kallistun, mutta tuossa Martin Paasi taas tuossa bunkkerissa just sitä pohtia, että mitä sitten jos tuleekin, tai että suunnilleen niin, että Suomi ei kestä vasemmistolaisesta hallitusta tähän kohtaan. Mitä sä näet, että tässä on aika moiset vaalit tulossa siinä mielessä jännittyneitä. Kyllä, ja toki täytyy se siitä jälleen muistuttaa, että sekä minä että Martti Paasti ollaan täysin puolueellisia toimijoita, koska me olemme tietenkin itse aktiivisesti pelikentällä, me emme ole tuomareita, vaan olemme siellä palloa potkimassa ja koitetaan tehdä maaleja joukkueilla.

16:17ja itsekin näen ilman muuta, että Suomi tarvitsee oikeistolaisia talousuudistuksia paljon, hyvin paljon, ja vaikkapa tämä sopeutusurakka, joka meillä nyt on edessä, niin se pitää tehdä mahdollisimman menopainotteisesti, eikä veronkirjestyksillä. Vasemmalla puolella pöytäästä nähdään eri tavalla, ja taloustiede näyttää tukevan tätä oikeistolaista markkinaliberaalia suuntaa, mutta tästähän ei voi vetää suoraan johtopäätöstä siitä, että mikä puoluejoukko on tällaisia paras edistämään, eikä varsinkaan siitä, että jos vaikkapa meidän puolue haluaisi, että jossakin ihanne tulevaisuudessa näin tapahtuu, niin muut puolueet olisivat siihen suostuvaisia.

17:01En mä ole nähnyt kauheasti ketään kepulaista kansanedustajaa pitämästä tämmöistä esillä, enkä oikeastaan yhtään perussuomalaistakaan. Siitä pitää lähteä, että kokoomus tarjoaa itse niin hyvän vaihtoehdon, että sille on kansalaisten luottamusta saatavilla ja kansa sitten päättää, että jos kansa haluaa Suomeen äänestää vasemmistohallituksen, niin sitten se äänestää ja se on demokratian pelisääntöjen mukaista. että demokratiahan on täysin susisurkea systeemi, mutta parempaa ei ole toistaiseksi keksitty. Valitettavasti nyt näyttää siltä, että Tuuli puhaltaa aika voimakkaasti vasemmalle, ja sen puolesta tietysti meidän kaikkien kannattaa työskennellä, että ennen kaikkea jaetaan tietoa ja näkemyksiä ja perustellaan ihmisille, minkä takia kakkua pitää ensisijaisesti kasvattaa eikä jakaa, koska sitähän tämä vasemmiston politiikka on,

17:57että kaikkein haassoimpiahan nämä viimeaikaiset ajatukset on ollut siitä, että jopa eläinlääkärikulut kuuluu veronmaksajien maksettavaksi ja kyllä me ollaan aika syvälle suohon suistuttu tässä valtion uskossa ja julkisen sektorin paisuttamisessa Suomessa. Meillähän on siis karkeasti sanottuna maailman korkeimmat julkiset menot ollut hyvin pitkään, maailman korkeimmat ja silti jotkut vastustaa niiden menojen pienentämistä. Joo, se on kyllä maailman korkeimmat kokonaisveroasteet ja muut, niin tuntuu, että se alkaa olla juostu loppuun ja päinvastoin pitäisi ottaa sieltä ehkä takaisinpäin, mutta olisi hassu ajatella, että pitäisi vielä kiristää siitä, että jos meillä on, onko kokonaisveroaste 58,5 vai mitä se on, niin on paljonko siellä kiristää.

18:46Julkisten menojen suhteessa PKT veroaste on noin 42. Se on itse asiassa laskenut tällä kaudella onneksi, kun on tehty näitä kemennyksiä, mutta korkea sekin. Siis julkisten menojen osuudessa me ollaan ykkönen ja veroasteessa kutonen uusimpien lukujen perusteella ja killutaan siellä top kolmosessa välillä kummassakin, että se on kyllä ihan liikaa. No sitten on hyvä muistaa ehkä tästä blokkikeskustelusta mielestäni se, että on luonnollista, että me ollaan eri mieltä asioista ja varmasti vaikka oikeistopolitiikot on täysin vakuuttuneita siitä, että heidän ajamansa asiat on oikeita ja Suomen pitää kuljettaa niihin suuntaan.

19:27Mutta se on kuitenkin eri asia, että ollaan eri mieltä kuin se, että jotenkin jaoteltaisiin ihmisiä tai puolueita johonkin hyviin ja pahoihin tai yhteistyökyvyttömiin tai sellaisiin, että noiden kanssa emme voi tehdä yhteistyötä mistään hinnasta. Se on mun mielestä hyvin vaarallinen lähtökohta. Kyllä kuitenkin parhaita tuloksia me saadaan silloin, kun me yritetään edes löytää yhteinen pohja ja ollaan sitten valmiita tekemään tapauskohtaisesti yhteistyötä niiltä pohjilta, kun asioita saadaan eteenpäin.

20:04että jos me ajaudutaan tämmöiseen tavallaan identiteettilähtöiseen asetelmaan, joka vaikkapa jenkeis on mennyt tosi pitkälle, että sen takia, että noilla on tuommoinen puoluekirja, niin niiden kanssa ei voi olla samassa huoneessa, niin sitten me kyllä ollaan jonkinlaisella hyvin tuhoisalla tiellä, että sitä mä aina yrittäisin muistuttaa, että voidaan olla eri mieltä, voidaan rajustikin ajaa eri politiikkaa, tavoitteita. Voidaan olla arvoiltaankin erilaisia, mutta muistetaan kuitenkin, että siis kansakuntana me olemme kaikki samassa venessä. Vasemmistolaiset, oikeistolaiset, nuoret, vanhat, yrittäjät, duunarit, työttömät. Kaikki me ollaan Suomen kansalaisia ja meidän pitää tässä maassa tulla toimeen keskenään.

20:54Joo, se on totta. Eikö se ole tämä klassikko, että oikeistolaiset pitää vasemmistolaisia vähän yksinkertaisena tai siinä mielessä, että te ette vain tajuut tätä juttua tai te ette nyt tiedä, mutta sitten toiseen suuntaan niin se on sitten, että olette pahoja. No on sitä varmaan puoli ja toisin ja mehän on hyvä sitä ehkäistä, että toi somehan on aika semmoinen jakava kaikukammio, jossa varmaan iso osa käyttäytyy paljon harkitsemattomammin kuin oikeassa vuorovaikutustilanteessa.

21:23ja meidän on hyvä tiedostaa, että tämmöisiä voimia on, ehkäistään niitä aktiivisesti ja ylläpidätään sellaista yhteiskuntaa, jossa pystytään rakentavastakin olla eri mieltä, silti kunnioittaa toisiaan, silti arvostamaan, että vaikka nyt itse olen sitä mieltä, että vasemmistolaiset ovat väärässä monista johtopäätöksistä, niin ei se tarkoita, että he olisivat pahoja ihmisiä, eikä se tarkoita, että he olisivat tyhmiä ihmisiä tai mitään muuta. He ovat vain päätyneet erilaisiin johtopäätöksiin tai heillä on jotenkin erilaiset tavoitteet.

21:55Kyllä, eri työkaluilla toivottavasti samaan lopputulokseen. Niin, tai voi olla lopputulostenkin osalta eri tavoitteita, niin kuin vaikkapa tämä perinteinen oikeisto ja vasemmisto on hyvin voimakkaasti jakava kysymys, että onko oikeudenmukaisuutta mahdollisuuksien tasa-arvo vai lopputulosten tasa-arvo. Mitä tarkoittaa oikeudenmukaisuus? Mutta se on myöskin hyväksyttävissä oleva eri lähtökohtaa, että okei, joku nyt on sitä mieltä, että on tärkeämpi painottaa tätä lopputulosten tasa-arvoa ja joku toinen sitä, että mahdollisuuksien, mutta kumpikaan ei välttämättä ole mitenkään motiiviltaan kyseenalainen, vaan on vaan päätynyt erilaiseen arvovalintaan johtopäätökseen ja silti voidaan vaikka päätyä samaan politiikkatoimenpiteeseen, voidaan vetää kättä päälle, että okei, tehdään tämmöinen verran muutos ja sitten tehdään tuommoinen menon muutis ja kummatkin on jotakuinkin tyytyväisiä.

22:47Joo, siinähän tosiaan harmaan säveltänyt totta kai on siinäkin, että se ei ole vain joko tai, mutta. Joo, se on tosi oleellista just erottaa, että niin kuin jossakin somessa huutaminen ja meuhkaaminen, niin se ei niin kuin yhtään maailmaa muuta paremmaksi todellisuudessa. Se muuttaa, että jos aidosti niin kuin pyrkimys on kehittää ajattelua tai luoda tietoisuutta jostain tärkeästä asiasta, Mutta tavallaan semmoinen metelin pitäminen, eihän se missään muuallakaan vie asioita eteenpäin. Se, että jos sä oot uunipaikalla ja joku ei toimi, niin sä alat huuttamaan siitä ja syyttelemään ja pitämään maailmaa meteliä.

23:26Niin eihän se ratkaista ongelmaa, vaan silloin pitää kerätä porukka yhteen ja ensin olla samaa mieltä ongelmasta ja sitten alkaa ratkomaan sitä ja sitten päädytään johonkin, että miten sitä kone nyt saadaan toimimaan ja näin poispäin. Toki se on klassista tai klassista tuollaista taktiikkaa siinä, että pitää kovaa meteliä, jolloin saa näkyvyyttä, jolloin ehkä vaikkapa kannatus kasvaa, jolloin sitten ehkä pääsee todennäköisemmin paremmissa asemissa sinne neuvottelupöytään, jolloin sitten totta kai se päätyy lopulta johonkin kompromissiin, eikä ole se, mitä sä oot sitten sanonut siellä vaikka somessa tai jotain, että se ei ole tietenkään realismia.

24:02Joo, määritteli kysymys myöskin, ja siis tietoisuuden levittäminen tärkeistä asioista. Kyllähän minäkin jaan harva se viikko jonkun graafin siitä, missä näytetään kuinka velkaantunut meidän maa on, tai meidän valtio on sen takia, että mielestäni on tärkeää, että ihmiset ymmärtää, missä jamassa ollaan, minkä takia näitä paikinpäätöksiä pitää tehdä. Mutta se on eri asia kuin se, että sä teet sen ehdottomasti ja ehkä valheellisin tiedoin ja tunnepohjaisesti.

24:34Populismin työkalupakilla. Niin, tai sanotaan, että hyvä populismi on toivottavaa ja parasta. Kyllähän meidän pitää ehdottomasti ymmärtää, mitä suomalaiset haluaa ja ajattelee. ja se on tosi tärkeää, mutta sitten on olemassa pahantahtoista populismia. Sitä on aina kautta historian käytetty väärin. Onko se hyvä tavallaan sitä, että sä tuot kansankielelle vaikeitakin konsepteja ja sitten nyt tavallaan teet siitä purreskeltavampaa ja tavallaan sitten vähän siinä, mutta sitten huono on sitä, että sä tavallaan tiedät itse, että tämä ei ole nyt ihan älyllisesti rehellistä ja sitten sanot jonkun kärjistyksen siinä, mikä ei pidä paikkansa, mutta saa ihmiset sitten kiehumaan siellä.

25:12Niin, tämä on tietenkin vähän filosofinenkin kysymys, mutta kaiket itse hahmottaa, että se kulkee totuudessa se raja. Eli jos vaikka eräs yhdysvaltalainen politikko on sanonut, että kun me lopetetaan kaupankäytti muiden maiden kanssa ja ne ei enää huijaa meitä, niin me ollaan paljon rikkaampia, koska meillä ei enää mene raha ulkomaille. Voi olla, että hän jotain tunteita siinä herättää ja näin poispäin, mutta sehän on täysin järjetön väite, joka ei kestä mitään tarkastelua.

25:47Eli se on joko vale tai se on epätotuus. Ja se on esimerkki siitä, että milloin sä käytät väärin populismia. No sitten jos sä sanot, että verokarhu ryöstää ihmiseltä aivan liian paljon tässä maassa, niin mielestäni se sitten taas menee ehkä vaan tähän kansankielistämisen puolelle, koska silloin sä ilmaiset tosiasian, eli sen, että Suomessa on korkea veroaste ja myöskin työverotuskireää. käytät värikästä kielikuvaa, joka on toki populistinen, mutta se on ymmärrettävä ja se ei ole epätosi.

26:31Tämä on varmaan filosofinenkin keskustelu, mutta mielestäni siinä on iso merkitysero. Myöskin se, että mihin sitä käyttää. No pahimmat populistithan me tiedetään tuolta sadan vuoden takaa, jotka lupasivat kansalle, että kun me vain vedetään noin tietyt uskontoiset ihmiset uuneihin, niin kaikki muuttuu paremmaksi. Ja se oli karseimmillaan sitä, koska sillä ei myöskään ollut, Saksan ongelmat eivät johtuneet juutalaisista, vaikka näin annettiin ymmärtää, että se on karseimmillaan, mitä se sitten pahimmillaan on, mutta tietysti sen tyylistä retoriikkaa nyt Suomessa ei ennakko kukaan käytä.

27:06Joo, just näin. Miten jos lyhyesti vielä palataan pikkuprässiin tuosta kokoomuksen tilanteesta, niin se on tavallaan näyttänyt ihan suoran sanottua vähän niin kuin munattomalta se touhu, että tavallaan tuntuu, että jotenkin ei nyt uskota ihan omaa tekemiseen hapuillaan. Sitten tämä tavallaan just Gardinin sekoilu ja sitten vedetään tuki pois ja pyydellään peruutellaan ja pyydellään anteeksi ja kaikki. Näetkö, että onko se vähän niin kuin rohkeusongelma kokoomuksella sitten?

27:40No, mä oon varmaan sitä väärää arvioimaan. Se on tietenkin tosi vaikeaa itse sisältä. Me kokoomuslaiset eduskuntaryhmässähän ollaan todella tyytyväisiä siihen, mitä hallitus on tehnyt. Eli kuinka merkittävät työmarkkinauudistukset ja sosiaaliturva- ja veronmuutokset. Siis että tämä hallitus on tehnyt julkista lotta vahvistavia toimenpiteitä kymmenellä miljardilla ja nettomääräisestikin yli neljällä miljardilla ja samalla keventänyt työverotusta niin kuin yli puolitoista miljardilla.

28:08ne on historiallisia ratkaisuja tämmöisenä taloudellisena aikana, tai vaikka tämä paikallisen sopimisen laajentaminen, eli että pienet yritykset pääsevät samojen ehtojen piiriin, kun suuret yritykset paikallisessa sopimisessa, niin se on ollut meidän kolmenkymmenen vuoden tavoite. Nämä ovat niitä asioita, joilla tavallaan, jos olet itse kansanedustajana, niin arvioit hallituksen onnistumista, ja sitten tämä, että mistä puhutaan kuppiloissa ja lehdissä ja somessa, niin sitä on tosi vaikea hahmottaa, koska tavallaan itse on niin syvällä siellä, ja jos tavallaan tietäisi tähän jonkun hopealuodin, että kupiloissa puhuttaisiin siitä, että kuinka hito hienoa on, että me vihdoin ollaan nämä uudistukset saatu aikaa ja tehdään jatkossa lisää, koska Suomi tarvitsee niitä edelleenkin, niin se olisikin sitten temppu.

28:57Ehkä tietenkin sitten sellainen ihan fakta liittyy aina pääministeripuolueeseen, että jotta hallitus pysyy kasassa, niin pääministeri ja pääministeripuolue ehdottomasti joutuu eniten joustamaan sen takia, että sun pitää vetää se muu porukka kyydissä. Ja silloin hallituksen ääni ja kokoomuksen ääni sekoittuu monessa mielessä. Esimerkiksi mehän haluttiin poistaa perintöä lahevero. Se ei käynyt perussuomalaisille. Mikä heillä oli muuta perustella? No he varmaan itse sitä voi perustella. Oisi pitänyt mahdollisesti kiristää jotain muuta veroa tai leikata lisää.

29:42Se oli vaan. Niin, mutta kysyn heiltä sitä, mutta eihän pääministeri silloin voi todeta muuta kuin, että hallitus on linjannut, että näin ei tehdä ja sitten jotkut ihmiset ikään kuin tulkitsevat, että se oli pääministerin ratkaisu, vaikka oli kyse siitä, että hän totesi sen, että tämä on hallituksen nyt yhteen elinjään. Tämä toistuu tavallaan monissa asioissa kautta hallituskauden. Tämä on varmaan sellainen, joka vähän kaikilla pääministeripuolueen laina sotkee sitä, että mikä on puolueen linjatavoitteet ja mikä on saavutettu kädenlämpöinen kompromissi, jossa RKP on käyttänyt veto-oikeutta tai joku muu hallituspuolue.

30:27esimerkiksi mehän olisi haluttu sopeuttaa julkista taloutta vielä lisää ensi vuodelle, ensi vuodenkin budjettiin, mutta se ei muille hallituspuolueille käynyt, ja sitten se on niin kuin hallituksen linja muodostuu siitä, ja tätähän on vaikea myöskin ehkä sellaisten ihmisten, jotka ei niin kuin kauhean paljon politiikkaa seuraa, niin hahmottaa, että mikä on niin kuin, minkälaista grindaamista ja hustlaamista se hallituksen sisäinen neuvotteleminen on, ja niin kuin kompromisseja ja vääntöjä ja lehmän kauppoja, ja sitä sun tätä, jatkuvasti ja siinä pääministeri joutuu olemaan se, joka pitää huolta, että maata johdetaan ja se on toimintakykyinen jatkuvasti ja se ei ole kovin sellaista kirkasotsasta, se on varsin pragmaattista yhteensovittamista.

31:13Kyllä. No mitäs sitten, kun just sanoit, että voi olla vähän kuppiloista ja muistakin vaikea hahmottaa, kun on tavallaan siellä syvällä, niin jos haluat avata, että mitä puolueen sisällä keskustelua on, että puhutaanko siellä avoimesti kokoomuksia esimerkiksi kurssista tai vai onko se silleen, että nyt suut suppu ja vaalien jälkeen voidaan taas miettiä, että vai niin kuin mikä on meenkin. Me ei totta kai. Koko ajanhan mikä tahansa järkevän organisaation ja varsinkin puolueen pitää yrittää uudistua ja hakea linjaa.

31:40Mehän julkaistiin meidän uusi tavoiteohjelma, jossa on hyvin kunnianhimoisia tavoitteita ja se hyväksyttiin puoluekokouksessa. Siihen liittyy iso prosessi ja nyt meillä on ihan vastikään tullut toki näitä verolinjauksia esimerkiksi se linjaus, että me sopeuttaisimme 100 prosenttia menoilla. Ei me käy yhtään veroilla. Se on poikkeava linja. Tai sitten tämä työverotus, sitten meillä tulee koko sopeutusohjelma. Nyt syksyllä sitten meillä tulee erilaisia, meillä tulee maahanmuuttopoliittinen ohjelma nyt lähiaikoina. Kyllä sitä ohjelmatyötä koko ajan tehdään ja on syytäkin tehdä siis ehdottomasti.

32:18Kokoomus on kaukana täydellisestä puolueesta, niin kuin kaikki muutkin puolueet, ja jatkuvasti pitää kehittää omaa toimintaa ja hion näkökulmia, ja onhan meillä myöskin vuosien varrella muuttuneet jotkut lähtökohdat aika paljonkin. Joo, mitä sinä näet, jos sitten leikataan, kuvitellaan, että ollaan vaikka vähän samalla kokoonpanolla ensi vaalien jälkeen ja sitten päästään leikkaamaan sieltä, niin mistä sitten muodostuu ne leikkaukset, tai miten ne jakaantuu sitten?

32:50No niin, niin. On ilmiselvää, että vaikkapa hallinto tämän kokoiseen maahan Suomessa on liian raskas. On ilmiselvää, että jos me katsotaan meidän kuntakenttää, niin se ei ole tämän ajan mukainen enää. Se on jakojäännös tästä hyvinvointialueen uudistuksesta. On ilmiselvää, että meillä on yritystukia, aluetuki, yhdistystukia liikaa, jotka on tehottomia, paljon tehottomampia kuin monet muut julkiset menot. Sitten on ilmiselvää, että meillä sote-järjestelmä on liian julkisvetonen, liian raskas ja meillä esimerkiksi on vähävaikutteisia hoitoja, siis tutkitusti tehdään toimenpiteitä paljon Suomessa, joilla ei ole terveyshyötyä.

34:03No sitten on ilmiselvää, että meillä on vaikkapa asuntopolitiikassa julkista tukea, joka ei ole täysin perusteltu tämmöisen aikana. Meillä on poikkeuksia, niin se paljon veronmaksajien osittain rahoittamia vuokra-asuntoja Suomessa, siis ylitarpeen tämmöisenä hetkenä, jolloin meillä muutenkin on tyhjiä vuokrakämppiä. Ja vaikka mitä, että jos tehdään 10 tai 8-11 miljardin sopeutusohjelma, niin väijäämättä se lista on aika pitkä, että siellä ei meillä ole mitään yhtä kohdesta, mistä me voitaisiin nyt kerralla silpasta 10 miljardia, se ei ole realismia, vaan lista on aika pitkä, aika kaiken kattava ja mitään menokohteita ei voi sulkea pois.

34:53Ja esimerkiksi nämä ilmiselvin sopeutuskohde on se, että me esimerkiksi puretaan menoautomaatit eli indeksissidonnaisuudet. Meillähän tällä hetkellä kasvaa julkiset menot automaattisesti lakiin sidottuna joka vuosi ja se on ensimmäinen paikka, mikä pitää uskaltaa. Mä entä oliko sun käyrä just, mistä näkyy sitä pomppua yliin 22 vuodesta tai jostain just julkisissa menoissa, että mitä jyrkkä se nousu on ollut sieltäkin? Joo, kautta linja. Meillä on siis vuosikausia julkiset menot paisunut ja nyt on vääjäämätöntä puuttuun hyvin laajanlaisesti melkeinpä kaikkiin menolajeihin, että me ei haluta tässä vaiheessa sulkea yhtään kohdetta pois menopuolelta.

35:36Tietenkin painotuksia on sitten hyvin erilaisia, että esimerkiksi puolustusmenon osalta varmaan on realismia, että meidän täytyy panostaa sinne enemmän, jotta me pysytään tässä NATO-tavoitteessa, mutta se on ehkä hyvä muistaa, että Suomessa käytetään julkisia varoja 160 miljardia karkeasti vuosittain, 160 miljardia joka vuosi, jos me siitä otetaan kymppi pois, eli 150 käytetään sitten jatkossa. Edelleen se 150 on tosi paljon ja se 10 tai 8 tai 11, niin se tarkoittaa siis, että 5-7 prosenttia pitäisi pystyä menoikarsimaan. Se ei tarkoita, että meidän pitää kolmasosa tai neljäsosa tai edes viidesosa ottaa pois julkisista menoista, vaan 5-7 prosenttia. Se on kyllä tehtävissä.

36:19No kuulostaa siltä. Tuosta mä oon kuullut joskus spekulaatioon, en nyt muista tarkkoja juttuja, mutta tavallaan että esimerkiksi näissä julkisissa virastoissa ja muissa on sellaista hirveätä kitkaa siihen, että jos sanotaan että nyt säästädään 5 prosenttia, niin sitten yhtäkkiä prosessit rupeaa meneä jähmeemmäksi ja mitään ei tapahdu ja sitten ne vivuttaa sitä, että ei täältä voi leikata kun nyt käy näin ja tavallaan sellaista kitkaa, mikä on siellä, kun organisaatio haluaa säilyttää itsensä.

36:48No joo, totta kai se on varmaan ymmärrettävä inhimillisesti ja varsinkin organisaatio käyttäytymisen näkökulmasta. Termihän on italialainen lakko, eli se, että istutaan penkillä tekemättä mitään, kunnes alkaa omat toiveet toteutumaan, mutta ei tietenkään siis poliittisesti tai hallinnollisesti tämä ole helppoa. Ei se ole mukavaa niille virastoon päälliköille vetää näitä läpi sieltä, mutta se on välttämätöntä. Me ollaan velkaannuttu kohta 20 vuotta. 2008 jälkeen valtio on tehnyt yhtään ainoaa ylijäämästä tilinpäätöstä, ei yhtään ainoaa.

37:24Ja nyt me ollaan EU-alijäämämenettelyssä, meidän siis velkasuhde on erittäin korkea, se on täysin irrallaan muista pohjoismaista ja velkatahti on ollut ihan hurjan nopea. Mikä se nyt on? 90 pinnaa puhkaistaan ihan lähivuosina, riippuen vähän tästä talouskehityksen nopeudesta. Ja se on tosi korkea, semmoinen kestävä pohjoismainen taso olisi ehkä kolmasosa tästä, eli 30 pinnaa suurin piirtein. mehän oltiin alle 40 vielä, finanssikriisiin, joo, ennen sitä, eli se on myös tapahtunut hyvin nopeasti, että on ilmiselvää, että tässä on pakko toimia, valtionhallinto onhan muuten erittäin merkittävästi tällä kauden sopeutettu, sinne on siis yli puolen miljardin säästöt jo ajettu sisään, että valtion virkamiehi on siis iritysanottu, ja paljon tehostamistoimia on tehty, mutta on siellä tilaa edelleen, ennen kaikkea täällä hyvinvointialueella kunnissa on myöskin sitä,

38:15Tämä tulee olemaan koko hallitusneuvotteluiden tärkein yksittäinen osa, se sopeutuskokonaisuus, siis se valinta siitä, että onko se veroja, kuinka paljon onko se menoja, tämä veromenosuhde ja sitten se sisältö. Ja se tulee olemaan poliittisesti vaikeaa, se tulee olemaan kansalaisia keskusteluttamaan ja veikkaan, että ensi hallituksesta tulee yksi suomen muodennin historia epäsuosituimpia, koska se on niin iso urakka, mutta siis se on aivan välttämätön hoitaa.

38:47Ja nyt meillä on onneksi myöskin sovittu menetelmä siitä, että miten tämä tavoite saavutetaan ja miten se asentetaan. Joo, siinä on helppoja valintoja, ei ole edessä, että hei en halua leikata, niin katso toisen suuntaan, niin verot nousee, niin ei sekään ole kiva vaihtoehto. Joo, ja siis mehän varmaan tässä saataisiin se vartissa aikaan, tai omat listat on jo pitkään ollut valmiina, mutta kun sitten se haaste tietysti tulee siitä, että pitäisi vähentää semmoinen 105 kansanedustajaa löytyä äänestämään niiden kaikkien puolesta, että siitähän se tulee, että kun se koskettaa sitten niin laajasti kaikkia kansalaisia muodossa tai toisessa, niin yhteensovittaminen siinä on se haaste.

39:25Ei se, että se olisi jotenkin siis teknisesti mahdotonta tai asiallisesti mahdotonta. No sitten toki lainsäädäntöön vieminen kestää jonkun aikaa, mutta sekin on vaan valmistelukysymys. Minulla on aika hyvä usko siihen, että Suomi pystyy tämän hoitamaan ja se on oleellista muistaa tässä kaikessa keskustelussa, mikä mielestäni jää aika pieneen asemaan julkisuudessa, että Suomen talous ei ole valtion talous. Suomi voi pärjätä, Suomi voi menestyä, meidän yritykset voi työllistää, palkat nousta, elintaso parantua. Suomi kehittyy yhteiskuntana, vaikka me laitetaan valtiontaloutta kuntoon. Yksityinen sektorihan on työllisyydestä kolme neljäsosaa ja tulevaisuudessa pitäisi olla enemmänkin.

40:15Ja julkinen sektori on tosiaan vain se neljäsosa. Arvonlisästä, jota Suomessa tuotetaan, niin yksityinen sektori on noin neljä viidesosaa. Julkinen on vain noin viidenneksen. Siis BKT-suhde on se lähes 60 prosenttia, mutta sehän ei tarkoittaa osuutta. Osuus on noin viidennes. Kestävä tapa onkin se, että meidän yksityinen sektori laajenee, menestyy, menee eteenpäin, talous kasvaa, niin kuin tällä hetkellä tapahtuu hienosti. Tällä hetkellä hyvin laajalla Suomen talous on päässyt kasvuun kiinni.

40:48Ainakin alkupuoliskolla vuotta. Itse asiassa jo viime vuoden lopulla se on lähtenyt investoinnista ja viennistä ja yksittäisistä isommista yrityksistä, mutta on tarttunut kuluttajaluottamukseen ja aika laajaisesti näkynyt monilla mittareilla. Ja toivottavasti tietysti jatkuu mahdollisimman vahvana. Meillähän on hienoja upeita yrityksiä, mutta siis tavallaan se mielikuva, joka monilla suomalaisilla on, että kun joudutaan sopeuttamaan, niin jotenkin Suomella menisi surkeasti sen takia.

41:16Se ei pidä paikkaansa. Vaikka meillä tulevaisuudessa kymmenen vuoden päästä pitäisi olla ja on välttämätöntä velkaantumisen hallitsemisessa olla pienempi valtio, pienemmät julkiset menot, niin silti meidän siis talous voi olla parempi, isompi, enemmän ihmisiä duunissa, elintaso korkeampi. Ja tämä on hyvä pitää mielessä, että terve talouskasvu syntyy nimenomaan yksityisellä sektorilla. Juuri näin. Joo ja Suomella taisi olla niin kuin Euroopan vahvin talouskasvu suunnilleen alkuvuodesta, jos mua oikein muistanut.

41:44No joo, on toki kiinniotettavaakin, että kun pohjilta lähdetään, mehän ollaan valitettavasti viimeisen 20 vuoden aikana jopa maailmantaloushistoriassa suorinuttu erittäin huonosti. Me saatiin ihan nyt vasta viime aikoina, taitaa olla tänä tai ensi vuonna saadaan kiinni siis PKT per asukasmittarilla, joka on se oikea vertailukelpoinen mittari, finanssikriisiin edeltävät tasot. ja se on taloushistoriassa, rauhanolosuhteessa ilman mitään tämmöistä kriisiä, 20 vuotta paikallaan polkemista, niin se on aivan poikkeuksellista, että kyllä tässä sietääkin ja pitääkin tulla talouskasvua.

42:26No just näin. Saadaan joskus ruotsi taas kiinni. Joo ja ei pidä liikaa maalailla ikäviä tulevaisuuksia tai muita, koska se on kivempi vähän tsempata ja olla silleen, se auttaa siihen, että lähtee oikea vire kaikille, mutta sitten se on koko ajan vaan, että menee huonosti. Mä näin tuossa sellaisen vähän, tässä oli joku mittari, jossain keskusteluryhmässä oli mittari, missä seurattiin satamien ja logistiikan ja junien aktiviteettimäärää, niin se oli nyt lähtenyt pieneen laskuun loppukesästä.

42:56VS, mitä just kun oli alkuvuoden hyvät luvut nousua, niin silloin se oli korkeasi aktiviteetti ja nyt se on hieman hiipumaan päin, niin se nyt kuulostaa oman korvaan siltä, että ei ole niin härkäne ehkä kuin mitä toivoisi tietysti. Mutta tuleeko se mitään? kvanttifirmoja koko maailmassa, tämmöisestä pienestä paikasta tulee, Oura, meillä on superseliä, meillä on maailman hienoimmat risteilijät tulee Turusta, risteilijäbisnes on muuten ainoa raskaan teollisuuden ala, siis matkustajaristeilijät, jossa Eurooppa on edelleen maailman markkinojohtaja, kaikki muu on valunut Kiinaa, mutta siinä me edelleen pärjätään, ja niitä tulee Turusta, Suomen Turusta tulee valtavan hienoja mötkyleitä lähtee tuonne maailman merille vihdekeskuksiksi,

44:09Sitten meillä on lääketeollisuutta, meidän metsäteollisuuskin ihan ok, iskussa edelleen työllistää paljon, viennin volyymit on isoja, että startuppeja vaikka millä mitä laisa, kaikki muut tulossa sieltä, meissä on potkuu, siis Suomen taloudessa ei ole mikään rikki, meidän valtion talous on kriisissä, mutta Suomen perusrakenteissa ei ole mitään perustavanlaatuisesti vialla. Paljon on kehitettävää, edelleen työmarkkinoilla on liian jäykät, sosiaaliturva, verotus liian korkeata, investointiluvitus hidasta ja näin poispäin, PISA-tulokset on valitettavasti jatkanut laskuaan, mutta meillä on valtavia mahdollisuuksia pärjätä.

44:50Kyllä. Tästä kategoriasta vielä viimeisen kysymyksen, mikä on jäänyt. Tässä on monipuolista hyvää keskustelua. Kyllä tästä voi. Voidaan sitten siirtyä vähän eri aiheeseen, mutta tuosta elefantista huoneessa, mikä toki on vähän jo hiitti laskenut siitä, mutta toi Garden Helsinki, niin mitä sinusta tuntuu, että tuliko siitä oppirahoja kokoomukselle, että oliko se vain tämmöinen harmillinen sattuma vai mitä keloja siitä on? No eihän se sinänsä liity kokoomukseen, se liittyy muutamiin toimijoihin, jotka ovat kokoomuksen jäseniä ja toki hallituksen päätöksentekoon.

45:31Ja mun käsitys siitä koko tapahtumaketjusta on ollut se, että se on varmaan ollut hieman huolimatonta valmistelua, miten se on eteenpäin mennyt ja järkevämpää olisi ollut, että siinä olisi ollut ikään kuin analyyttisempi prosessi silloin, kun sitä myönnettiin. Mutta itse hankehan on ollut varsin perustellua ja järkevä, siis Helsinki ja Suomi tarvitsisivat tämmöisiä kansainvälisen tason areenoja ja niitä muualla Pohjoismaisissa on ja niillä on valtava hyöty.

46:06ja helsinkiläiset itse siis, Helsingin kaupunki ja tällä alueella toimijat on sellaista halunnut pitkään, mutta se prosessi ei varmaan ollut ihan täydellinen, mutta siitä mä olen täysin varma, että siis mitään tarkoituksellista hämärää tai väärinkäytöstä siihen ei liyty. Ne on naurettavia väitteitä, että sen takia, että joku on antanut pari tonnia, niin Suomen pääministeri tekisi jotain ratkaisuja. Ne on ihan hassuja ja lapsellisia. Ei tietenkään kokenut poliitikko sillä tavalla toimi, eikä varsinkaan Petteri Orpo, joka on erittäin vastuullinen isänmaallinen tekijä.

46:48tekijä, mutta se on sitten eri asia, onnistuttiin kuin siitä viestimään, että varmaan kuuluu sarjaan, että jos se on näyttänyt haastavalta, niin sitten se on haastava, tai näyttänyt huonolta, niin se on huono. Mäkin vaan itse seurin sen sivussa tosiaan, koska mustakin sehän on tämä Nokia-areena Tampereella ja muuta, niin tuntuu, että sinne keskittyy juttuja. Totta kai se on parempi. Niin perusteltu tavallaan Helsingin päähän hallihanke, niin tavallaan sitten mä ihmettelin jotenkin itse sitä, että miksi ei vaan sitten laitettu, että hei, tää on perusteltu juttu ja nupinat pois vai kävikse se painavaan kovaksi vai? Mä en ymmärtänyt sitä, mitä siinä tapahtuu.

47:27En tiedä sitä, se on varmaan kanssa enemmän, menee median logiikan pohtimisen puolella ja jälleen tosi vaikea, kun minä en ole siinä päätöksessä ollut, en tiedä miten se on sinne neuvoteltu, minkälaista prosessia siinä on ollut, mutta ehkä maallikkokin joku meidän valistunut kuulija siellä saattaisi analysoida, että jos siinä hankkeessa ei olisi ollut entistä kokoomuksen ministeriä, Vai jos siinä olisi ollut Matti Möttinen, joka olisi toiminut täysin samalla tavalla, niin siitä ei ole saatu tämmöistä mediamyllyä aikaiseksi. Se oli tavallaan se, mikä loi siihen sen tarinan, että tässä on jotain hämärää.

48:09Tomellin selän niin sanotusti. tason matkailu- ja viihde- ja urheilukeskuksen, joka on ajanmukainen ja pystyisi kilpailemaan esimerkiksi Tukholmanlaisten kanssa, ehkä jopa isompi kuin mitä se Gardinen Helsinki on. Mutta en siis ota kantaa nyt siihen, miten on toimittu ja kuka hankkeen takana ja onko se realistinen ja muuta, mutta siis yleistasolla näyttää siltä, että tänne kyllä semmoinen tarvittaisi. Eikö Turkunkin ole tämä junanratahalli, mikä tulee sen radan päälle?

49:06Elämästyskysyksi viereen, no siellä on kans siis, Tampereellahan Nokia-arena saatiin, Turussahan TPS ja sitä lähellä olevat tahot ovat myöskin siihen junaradan lähelle vastaavan kaltaista, hieman eri painotuksilla olleet tekemässä, mutta hekään ei ole saanut sitä liikkeelle. Siinä on hienolle Logomos-iltakin katso jo valmiina, niin sehän synergiat vaan on kohdilla. Ilmiselvä on, että Turun ratapiha kehittyy siis jollain aikavälillä koko ajan. Nythän siinä parkkitalo kohta valmistuu ja siihen paljon asumistakin tulee koko ajan lisää ja se on rakentunut voimakkaasti, mutta tuleeko siihen juuri sellainen elämyskeskus kuin mitä viisi vuotta sitten tai ennen koronaa suunniteltiin, niin sitä en osaa sanoa.

49:49Sehän on yksityinen hanke. Aivan. Joo. Joo, joo. Joo. En tiedä sen yksityiskohtia juuri tällä hetkellä. Kyllä. No mitäs jos vaihdetaan vähän aihetta. Minua kiinnostaisi kuulla tuosta tavallaan sitten sun, no meillä itse asiassa jäi tuossa esittely myöskin kokonaan välistä tuosta, mutta haluatko vähän lyhyesti kertoa, että kuka sä oikein oot ja miten sä oot päätynyt oikein kansanedustajaksi? Onko sitten kaikkia muita titteleitä, mitä voisi luetella tuosta, että oletko sä nyt varra puheenjohtajana, jossa ei, mä unohdin mikä se oli.

50:26Eduskuntaryhmän, joo. Just näin. Joo, no yritetään olla riittävän tiivis. Pidä vaan sitten kelloa, jos menee liian pitkälle. Mä oon siis peruspoliittiselta ajattelultani tämmöinen edistysmielinen, yhteistyökykyinen, oikeistolainen. Ja näin mä mielän itseni poliittisena toimijana. Mä olen intohimoinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, mä olen tehnyt työurani tässä politiikatalouden rajapinnassa tavalla tai toisella. Alunperin kotoisin Paimiosta ja sieltä sitten siirryin Turkuun lukioon ja siitä sitten Intin jälkeen Turun kauppakorkeakouluun ja opiskelen laskentatoimia rahoitusta ja kansantaloustiedettä.

51:06Sulla on reservitukseeri myös. No joo, kyllä. Tykkäsin ihan Intistä ja harrastin pitkään vapaaehtoista maanpuolustusta ja kapteeni nykyään arvoltani, mutta alun perin kaikki suunnitelmat olivat suunnata tavalliselle yksityisen sektorin uralle ja olin kiinnostunut sijoittamisesta ja rahoitusmarkkinoista. Ja sitten sattumien kautta minua pyydettiin aikanaan kuntapolitiikkaa mukaan ja tulin valituksi kaupunginvaltuustoon Paimiossa, entisessä kotikaupungissani ihan kaksikymppisenä.

51:47Ja siellä tietysti innostuin sitten yhteisistä asioista. Ja sitten minä olin myöskin opiskeluaikana kaikissa järjestöissä, tiedekuntajärjestöissä ja ainejärjestöissä ja ylioppilaskunnassa ja näin poispäin. Ja sitten siinä valmistumisen kynnyksellä kävin keskustelut silloisen ryhmäpuheenjohtajan Petteri Orpon kanssa, joka myös sattui ole turkulainen kansanedustaja siis silloin. Ja hän suositteli mulle, että lähde tuonne politiikan pariin avustajaksi töihin, että näet miten suomalainen yhteiskunta toimii.

52:21Sitten ajattelin, että varmaan nuorena pitää käydä pyörähtämässä tuolla, että vanhempana ei varmaan enää tule tuonne lähettyyn politiikan taustatehtäviin. Sitten ajattelin myöskin niin, että yksityiselle sektorin pääsen aina mistä tahansa vaiheessa johonkin mattotehtaan taloushallintoa, jos haluan myöhemmin. Joo. Ja tota, sitten mä hain eduskuntaan ja mä pääsin avustajaksi ja sillä tiellä niin kuin sitten politiikan ammattiuralla olen. Mä olin neljä vuotta junnuna taustatehtävissä, mä olin muun muassa valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja, sitten mä olin meidän ryhmäkansliassa talouspolitiikan asiantuntijana.

52:59Ja sitten minun piti jossain vaiheessa tehdä punninta siitä, että jatkaks minä taustalla vai koitanko omia poliittisia siipejä. Ja sitten siirryin takaisin Turkuun, siirryin sinne kaupunginvaltuuston, oli vaaleisehdolla ja tulin sinne valituksi. Ja elätin itseni jonkun aikaa sijoituskouluttajana ja järjestämään tämmöisiä taloustapahtumia. Talouspäivät konsepti. Turun talouspäivät oli, joo. Se oli Lounas-Suomen isoin sijoitus- ja taloustapahtuma. Eli mä olin siis kaksi vuotta ihan täysipäiväinen yrittäjä.

53:30Ja sitten toki tein vaaleja siellä. Sitten mä jäin varasialle 2019. Ja sitten olin jonkun... Eduskuntavaaleissa. Joo, joo. Ja sitten mä olin jonkun aikaa yhteiskuntasuhdepäällikkönä Suomen vuokraantajilla. Ja sitten mä 21 tulin valituksi Turun apulaispormestariksi. Ja sitten 22 nousin varasijalta, kun Ilkka Kanerva yllättäen menehtyi. Ja nyt mä olen siis toisen kauden kansanedustaja. Talouspolitiikka muodostaa toisessa, on ollut aina leipälaji ja on edelleen, mutta toki olen ollut niin pitkään eri tehtävissä, että yleispolitiikka on tosi voimakkaasti melkein sektorilta kuin sektorilta ollut mukana ja nykyään sitten olen meidän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, joka on myöskin varsin yleispoliittinen rooli.

54:17ja nautin työstäni kyllä, koitan tavallaan olla niitä poliitikkoja, jotka sellaisessa huoneessa, missä on poliitikkoja paikalla, niin tietäisi eniten taloudesta ja sellaisessa huoneessa, missä on talouspäättäjiä paikalla, niin tietäisi eniten politiikasta. Ja koitan sitten edistää semmoisia ratkaisuja, joilla tämä meidän isämaan kakku kasvaisi mahdollisimman paljon, että jakaminen on aina helppoa, mutta kasvattaminen vaikeampaa. Kotoa löytyy vaimo, 2,5-vuotias poika ja kissa. Harrastuksia, lukeminen, kirjoittaminen, monipuolisesti liikuntaan. Jununa harrasti 15 000 kamppailaajia.

54:58Mä harrastin taakkuun toon sitten brasilialaista jujutsua ja vähän vapautteluun sitten loppuvaiheessa ja lukkopainiaa, että se oli rakas harrastus silloin, mutta sitten kun työelämä ja yhteiskunnalliset harrastukset vei mennessään, niin en ole sitten käynyt muuta kuin omaksi ilokseni potkimassa. Ja tota, no ehkä sit vielä semmonen, että me lapsena asuttiin Namibiassa ja mun vaimoni on namibialainen, eli tota me käydään siellä kerran vuodessa suurin piirtein ja mulla on tämmönen niinku.

55:29Miten te tapasitte muuten? Mä olin siellä lomalla ja hän oli myöskin lomalla, hän oli muuttunut sit jo Etelä-Afrikkaan opiskelemaan, oli vanhempiaan tapaamassa ja mä olin tota ihan lomareissulla siellä, mun sisko sattui silloin asumaan siellä ja tota menin me laskuvaro hyppäämään. Okei. Joo, ja sieltä sitten kun koneet meni ylös alas, niin oli aikaa jäädä keskustelemaan, ja pisti silmään vetävän näköinen nuori nainen, ja sitten mä kysyin hänet treffeille, ja hän keksi jonkun tekosyyn, ja sitten mä kysyin seuraavina päivinä uudestaan, ja taas oli joku, että olemme delfiinejä katsomasta jotain, ja sitten kolmannen kerran, ja sitten taas oli joku, että eikö mulla ole sovittu joku sukupäivällinen tai jotain muuta, sitten mä ajattelin, että neljännen kerran vielä, että sitten menee creepypiksi ja odoksi, mutta neljännen kerran vielä heitän

56:13heitän tota verkon vesille ja sit hän suostui ja mentiin deitille ja tota siitä sitten tuloksena on nyt jo kaksi puolivuotias poikaa, että joo meillä oli aika aika tota täytyy sanoa ehkä epätyypillinen tapa tavata, mutta mutta tota onnellisesti vielä naimisissa. No niin. Toivottavasti hyvin pitkään loppuun asti. Just näin. Mitä tuota tuosta, jos lähdetään purkaan, tuossa aika paljon kaikkea tuli, mutta millainen on avustajan arki, millaista se on tehdäksi, onko siinä, säkin teet vähän erityyppisiä, niin mikä yhdistää ja millaista se on avustajan arki?

56:52No pääosin aika vaativaa. Se on niin kuin voisi sanoa tämmöisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen entry level homma, että siellä grindataan ja puksutetaan ja varsinkin sitten erityisavustajat tekee varsinkin korkealla työkuormalla. Siinä on paljon vastuuta ja paljon tuunia. Erityisavustajat osallistuvat poliittisiin neuvotteluihin ministeriön ohjauksissa hyvin keskeisesti. He ovat tosi avainpelaajia meidän poliittisessa järjestelmässä, lainsäädäntömuutoksia ja budjettineuvotteluja lähtien.

57:23Kyllä se silloin oli tiukimpina aikoina varsinkin, niin seiskalta lähdet himasta ja tulit joskus 90 aikaa himaan. Ja tota, kello ympäri tehtiin, ehkä muistuttaa niinku muita tämmösiä vaativia nuoren asiantuntijan tehtäviä, että kyllä ne viikkotunnit vaihteli sanotaan 40-80 tuntia viikossa varmaankin, että se joo, sitä ehkä ainakaan itse olisi niinku ihan kauhean montaa vuotta jaksanut hustlata, että kysyin oli yhdessä vaiheessa oli burnout lähellä ja muuta, mutta tosi mielenkiintoista, siis valtavan kiinnostavaa, koko ajan pääsi oppimaan, kova tempo.

58:02Eritysavustajat tekevät varsin kehittävää hommaa ja siinä vaiheessa oli varsinainen vaikuttamisen korkea koulu. Eduskunta-avustajilla on työnkuva varsin erilainen, se on enemmän hallinnollista tukea, jonkun verran viestinnällistä, kalenterihallintaa sen tyylistä. Siinä en ehtinyt ole kuin neljä kuukautta. Ja sitten ryhmäkansliat tekee vähän rauhallisemman temon asiantuntijatyötä, eli siellä tuetaan puolueen poliittista valmistelua, viestintää, memoja, lainsäädäntöpohdintoja koko eduskuntaryhmälle ja puolueelle.

58:39Joo, mutta ehdottomasti suosittelen, jos jotain kuulijaa sattuu kiinnostaa yhteiskunnallinen ura, niin kannattaa miettiä, se on todella hyvä näköalapaikka siihen, miten Suomi toimii ja varsin kehittäviä. Ytimeltään voisi sanoa siis, että vaativaa tietotyötä ja neuvottelutyötä ja viestintätyötä, niin kuin noin kolme siellä korostuu. No niin, kuulostaa mielenkiintoiselta. Mikäs sitten kun pääsikin edustajan tuolilta katsomaan ja tekemään, niin oliko siinä mitään mikä yllätti vai oliko sitten sitä mitä oletitkin?

59:14Mulla oli tietysti poikkeuksellisen pitkä tausta politiikassa ennen kuin mä nousin kansanedustajaksi ja aika monipuolinen. Mä olen ollut siis puolueessa aktiivinen ja sitten tosiaan kaupunginvaltuutettuna ja apulaispormestarina. Eli mä olin siis jo päätoiminen poliitikko ennen kuin musta tuli kansanedustaja, koska mä olin Turun apulaispormestarikaupunkiympäristö toimialalta. Ja sitten mä olin ollut avustajana eli työskennellyt kansanedustajien kanssa.

59:36että aika hyvä kuva oli siitä, minkälaista edustajan työ on, mutta totta kai on täysin erilaista, kun sä oot front-endissä ja back-endissä, eli eturintamassa, jos olet edustaja, niin meillä on sitten kuitenkin se julkisuuden ja kansalaisten vastuu, sitä ei voi ulkoistaa, meidän työsopparit on neljän vuoden välein katkolla, ja jos kansa ei tykkää, niin valkoisa voi lähettää kortistoon, koska haluaa neljän vuoden välein, ja pätkätöissä Helsingissä, niin pysyy sillä tavalla erilainen tuntuma, ja avustajat tietysti ei ole tässä julkisessa rajapinnassa millään tavalla välttämättä, ja sitten tietenkin se, että kansanedustajien työtä taas ihan keskeisesti on nimenomaan vuorovaikuttaa omassa vaalipiirissä kansalaisten kanssa ja erilaisten sidosryhmien kanssa,

1:00:28Se on vielä tosi ison osan ajasta, että mä tapaan ihmisiä ja erilaisia suomalaisia, erityisesti varsinais-suomalaisia, kuuntelee heidän näkemyksiä ja keskustelemaan heidän kanssaan vuorovaikutta ja kaikkea muuta. Ja tietysti tavallaan sitä volyymiä ei missään tapauksessa avustajana näe. Ja sitten tietenkin toi mediatyöskentely, eli julkisuuden valokeila on täysin erilainen tietenkin poliitikoille, niin kuin pitääkin olla, että meitä arvioidaan sillä, että ollaanko me nyt puhuttu järkiviä jossain poliissa tai studiossa tai jotain muuta.

1:01:04Eikö avustajat nousi enemmän sitten, kun kyseenä astetaan, että tarvitseeko joku niin monta avustajaa tai jotain talous. No kyllä mä sanoin, että jos avustaja on kauheasti mediassa, niin hän on epäonnistunut, että kyllä näin on tietenkin, että meidän valijärjestelmä myös ohjaa siihen, ja vastuu on aina sitten valituilla poliitikoilla ehdottomasti, että avustajat tekevät töitä ja toimeksiantoja, joita ministeri tai muu päämies heille antaa tietenkin, ja näin se kuuluu demokratiassa ollakin, vaikka he ovat tärkeitä työpareja ja tukipilareitakin siinä, ja keskeisiä neuvotteluja käy ja muuta, niin aina tietenkin sen ministerin ohjauksessa.

1:01:43Kyllä, no miten sitten tavallaan, susta tuli kuitenkin neljässä vuodessa ryhmävarapuheenjohtaja, verojaistopuheenjohtaja, JNE, niin miten sä näkisit, että miten noustaan puolueen sisällä sitten ja saadaan lisää vastuuta, että onko se vain sitten deliveraa siellä missä oot vai? No se on erilaista eri puolueissa ja tietenkin aina tilannekohtaista, eli ei ole olemassa mitään yhtä kaavaa, vaan hyvin erilaisia reittejä ylipäätään poliittisella uralla myöskin siihen, miten päädytään kansanedustajaksi on tosi erilaisia reittejä.

1:02:20tämähän ei pidä paikkansa, että mä olisin noussut verojaoston PIX vuoden jälkeen tavallaan jollain mittarilla, voisi ajatella, vaan mä olin tehnyt pitkän poliittisen uran, joka oli jo siinä vaiheessa sitten kymmenen vuotta kestänyt, mutta mä olin vaan ollut eri tehtävissä, mä olin ollut tosi avustaja, mä olin ollut erikkari ja muuta, ja sitä varmaan arvostettiin sitten puolueen piirissä ja tunsin henkilöt ja tunsin toimintatavat ja tunsin substanssia ja näin poispäin, että jos mä olisin tullut täysin toimialan ulkopuolelta, niin sitten ei varmasti olisi tämän tyylisiä käänteitä ollut.

1:02:59Ja eduskunta varapuheenjohtajaksi tullaan, että saa tarpeeksi ääniä eduskuntaryhmässä, että se edellyttää sitä, että on sitten luottamusta ja verkostoa ja ehkä osaa esiintyä ja muuta, että semmoista pitkää jänteistä laaja-alasta työtä. Ehkä vähän niin kuin muillakin työurilla, niin se, että heittäytyy, uppoutuu, tekee paljon, niin ei sitä mikään korvaa. Sitten on tietysti meillä kaikilla omia taipumuksia, joku on vähän analyyttisempi, joku vähän nopeälysempi, joku on vähän parempi ihmisten kanssa, joku osaa puhua tai keskustella paremmin.

1:03:36Meillä on omat vahvuutetut kaikilla, mutta kaiken ytimessä kuitenkin miltahansa työuralla tai yrittäjyydessä on se, että sä heittäydyt, otat vastuuta, teet töitä, teet töitä niskalimassa ja teet oikeita asioita ja teet niitä yhteisen hyvän eteen. että sooloilu harvoin missään organisaatiossa tuottaa luottamusta tai hyviä tuloksia. Ytimeltään joukkoepeliä tästä täytyy pelata yhteistä maalia. Kyse ei ole siitä, että kuka osaa kikkailla parhaiten kentällä, vaan siitä, että me saadaan porukkana tehtyä niitä maaleja.

1:04:12Tuossa päästäänkin hyvällä aasinsillalla seuraavaan kyssäriin. niin sanotusti kun sä oot vetänyt vissiin velkajarrua ja sopeutuslistaa esimerkiksi, niin sehän on käytännössä myyntityötä oppositiolle, niin miten vasemmiston kanssa neuvotellaan, tai miten yleisesti eri mieltä olevien kanssa neuvotellaan, ja onko sulla siihen antaa mitään? No joo, melkein koko työuraan jollain tavalla neuvotteleminen on itse asiassa ollut aika keskeisissä roolissa, että siitä kun Luskalan sanoo, että aika paljon on toistoja takana, Ja se on pääosassa poliittisia prosesseja ihan ytimessä. Pääosahan tosiaan vaatii ei yhden, kahden tai kolmen, vaan usean parhaimmillaan kymmenien ihmisten myötävaikutusta, että saadaan joku päätös aikaiseksi.

1:05:06Vaikkapa joku monimutkainen sopeutuslista, missä on kymmeniä eri kohteita, niin se saattaa vaati jopa yli sadan ihmisen. Eikö sanoa, että 105 pitää saada, niin kuin se aikaisemmin sanoit? No joo, toki se on sitten koko hallituspohjapito, mutta joo, varsinkin tämmöiset ryhmäneuvottelut, ne on tosi monimutkaisia prosesseja. Meillä itse asiassa tehtiin, Joona Räsäsen kanssa taidettiin tehdä, Sami Miettiselle semmoinen ihan poliittiset neuvottelut jakso, jos joku haluaa käydä tsekkaamassa, myös käydään tätä dinamikkaa läpi, mutta kyllä mä sanoisin, että...

1:05:39Sami oli vierana muuten kanssa jaksoa tuossa. No Sami on mahtava tyyppi. Terkkuja Samille. Shoutoutti sinne. Ottakaa neuvottelijapodin kuuntelua. Samin ja Juhanna Torkin kirja, Neuvotteluvalta, oli meillä tenttikirjana silloin, kun mä olin kauppiksessa. Mutta eikö niin, että sen hyvän neuvottelun ytimessä on jonkinlainen yhteinen halu saavuttaa tavoite, eli sen yhteisen tavoitteen määrittelyyn kannattaa käyttää jo ennen kuin mihinkään neuvotteluun mennään nyt paljon aikaa.

1:06:11että mitä tällä edes tavoitellaan, että nyt pöytään istutaan, jos ei sitä ole, niin sitten ehkä pitää käydä esineuvotteluja niin kauan, että on varsinainen tavoite, sitten vasta mennään siihen varsinaiseen neuvotteluun, ja kyllä mä siitä nostaisin yllättävän tärkeäksi hyvin mietityn prosessin, sellaisen prosessin, joka ottaa huomioon ihmiset, joka ottaa huomioon heidän lähtökohdat, heidän taustaryhmät, heidän tarpeensa, heidän aikataulunsa, että tavallaan jos sä vedät 24H-neuvotteluja ja sä tiedät, että sun kaikki muut neuvottelukaverit on perheellisiä, ja neillä on muksut himassa, niin taku varmasti teet itsellesi karhun palveluksen, koska heidän elämäntilanne ei tue sellaista neuvottelutyyliä.

1:06:54No sit jos saas on opiskelijoita, joilla ei ole mitään perhesitoumuksia tai eläkeläisiä tai lapset jo isoja, niin sit sä voit tehdä erilaisen neuvotteluprosessin. Tämä nyt on vain yksi tavallaan pieni esimerkki siitä, että hyvä prosessi, jos on mietitty alusta lähtien, miten sinne yhteiseen tavoitteeseen päästä, miten se määritellään, miten se kuvataan, mikä on onnistunut, missä aikataulussa pitää päästä mihinkin, miten käytännössä juoksutetaan, mitä tietotarpeita tarvitaan, miten ikään kuin päästään faktoista yhteisymmärrykseen,

1:07:31miten vaiheistetaan, että ensin käsitellään tätä ja sitten tätä ja sitten tota vai mennäänkö toisessa järjestyksessä, eli tavallaan hyvin suunniteltu prosessi on äärimmäisen keskeinen, että hyvä porukka saa söhlättyä kyllä minkä tahansa neuvotteluun, jos ne ei suunnittele sitä kunnolla ja vastaavasti vaikeissakin neuvotteluissa ja vaikeiden ihmisten kanssa hyvin mietitty prosessi purkaa etukäteen sellaisia takuvarmoja, umpikujia tai ainakin hidasteita sieltä. No sitten totta kai kaikki neuvottelut on neuvotteluja ihmisten välillä.

1:08:11Ihmissuhteilla, tunnelmalla on aina merkitystä. Personilla on merkitystä. Ihmiset lähestyy asioita aina henkilökohtaisesta lähtökohdista. Vaikka miten yritettäisiin olla koneita, niin meistä kukaan ei ole. Sitten annetaan aille semmoista neuvottelua, jotka koneet voi hoitaa. mutta neuvottelu on ytimeltään inhimillistä toimintaa. Minullakin on sopimusneuvottelut monesti yritysten välissä yhteistyössä, että AI-pallotellaan edestakaisin ja sitten, no nyt sillä on hyvä, että nimipaperin.

1:08:41Ja sitten menee ihan eri tavalla kuin sillä vastapuolella on ollut himassa huono päivä tai hyvä päivä tai jotain muuta. Tai vaikkapa aika useinhan neuvotteluissa syntyy tämmöisiä arvovaltakysymyksiä, joille ei ole mitään huono. Jos vastapuolelle tulee, että hän kokee sen arvovaltakysymykseksi tai tämmöiseksi, niin sitten on mennyt jotain vielä. Tai henkilökohtaisena haasteena, tai jotkut neuvottelijat on sellaisia, että heidän on tarve miellyttää, tai meillä on kaikki ihmisiä, että kyllä se ryhmädynamiikka ja sosiaaliset suhteet on tosi tärkeätä, ja sitten sen osalta sellainen, mikä usein unohtuu, on se, että harvoinpa missään neuvottelussa neuvottelee oikeasti vain ne ihmiset, jotka on siinä muodollisesti pöydässä.

1:09:25Vaan niillä on kaikilla, erityisesti politiikassa, joka on leimallisesti jokkuelajia, jossa on paljon ihmisiä mukana, niin heidän takanaan kuvannollisesti seisoo 50 ihmistä. Jos mä neuvottelen kokoomuksen edustajana, mun pitää pitää huolta, että 47 mun kollegaani ja 30 000 meidän jäsentä ja 600 000 meidän äänestäjää on jotakuinkin samalla mielellä ja samaa pystyy seisomaan sen neuvottelutuloksin takana. Ja tämä on semmoinen, mikä varmaan helposti ehkä kokemattomammilta neuvottelijoita saattaa jäädä huomioittain, että sun pitää pystyä ymmärtämään ei pelkästään sitä toista ihmistä, vaan hänen tämän sun neuvottelukumppanin sosiaalisia organisaatio- ja tavoitteiden rajoitteita, jotka tulee sitten paljon laajemmalti joukolti.

1:10:18Eli tavallaan joskushan on näin, että neuvottelupöydässä löydetään diili, mutta sitten kun se viedään porukoihin, niin sitten ollaan aivan pöyristynyt, miten tällaista on koskaan voitu edes harkita, että tämähän on loukkaus meitä kohtaan tai muuta, ja tavallaan se sosiaalipsykologinen aspekti ei ole mukana siinä. No neuvottelusta voisi pitkään puhua, mutta tässä on ehkä mun mielestä, kiteytän siis yhteiset tavoitteet, hyvin mietitty prosessi ja sitten ihmiset.

1:10:45Onko tuossa sitten sellaista paljon, että tavallaan jos tiedetään, että on jotkut neuvottelut tulossa, niin sitten siellä tavallaan vaikka avustajat juoksevat keskenään viestejä tai siellä on sellaista, että one on one paljon keskusteluja ennen ja tavallaan kun mennään pöytään, niin on jo se kuva ikään kuin rakennettu. Joo, totta kai. Kaikki neuvotteluprosessithan pääosin tämmöisiä niin kuin pikemminkin matriisikaltaisia tai jopa niin kuin kuutiokaltaisia kuin mitään lineaarisia viivoja.

1:11:13Ja suosittelen ainakin voimakkaasti käymään mahdollisimman paljon kahdenvälisiä keskustelui suurimmassa osassa tilanteita. Ja sitten siellä varsinaisessa neuvottelupöydässä ja niissä tilanteissa sovitaan niistä asioista, jotka on sovittu, että käydään siellä läpi. Ja sitten vaikka kahdenvälisesti puhutaan niistä asioista, jotka on sovittu, että puhutaan kahdenvälisesti. Ja sitten vastaavasti siinä prosessissa kannattaa ottaa suunnitella se onnäköisesti huomioon, että varataan aikaa, että tässä vaiheessa vaikka kaksi isointa käy neuvottelut.

1:11:51Ja sitten sen jälkeen jatketaan sitten koko porukalla. Tai vaikkapa, että tässä vaiheessa pääneuvottelijat vetäytyy johonkin muualle ja sitten asiantuntijat tai erityisavustajat tai muut jatkaa tästä yksityiskohdasta tai vaikka muokkaa tämän tietopohjan yhteiseksi tai jotain muuta. Eli totta kai siinä on useita eri kerroksia aina neuvottelussa ja jokainen neuvottelu on myöskin tapauskohtainen, että osa on helpompi ja suoraviivaisempi, osa on ihan valtavan monimutkaisia ja osassa vaikkapa silläkin olisi on merkitys, että miten tavallaan se neuvottelu organisoidaan kussakin neuvottelutiimissä, joissakin saattaa olla vaikka niin, että neuvottelijoilla on isot valtuudet, että mene pöytään ja teet hyvän diili suurin piirtein, jos se on luottamusta.

1:12:36Toisissa voi olla niin, että se neuvottelija ei itse saa päättää mitään. Sen pitää juoksuttaa kaikkiin vaikka puolueen puheenjohtajalle, joka ainoa pilkun paikka. Tässä on kulttuurieroja ja siinä on henkilöeroja ja näin poispäin. Eli paljon liikkuvia osia ja ainoastaan ottamaan ne kaikki liikkuvat osat huomioon, niin sä pystyt miettimään sen kokonaisuuden mahdollisimman jouhevaksi. Ja aina tulee myöskin yllätyksiä. Kyllä. Tässä välikysymys, mikä sulla on muuten aikataulu?

1:13:04Katsotaan, me ollaan nyt suunnilleen se skeduloitu aika kulutettu. Me ollaan vähän hitaammin menty, kun ajattelen. Yksi nopea teema vielä, mikä kiinnostaa erityisesti sun arvion mukaan kuulijoita, ja mennään sillä sitten. Joo, tässä on yksi aihealue vielä tavallaan. Nyt kun vaalitkin lähestyy, niin mä luulen, että aika moni miettii, että pitäisikö lähteä vaikkapa ehdolle. Jos mietitään yleisesti, että onko kuntavaalit tai eduskuntavaalit, niin mitä sä näkisit, millaisella strategialla kannattaa kunkin lähteä sitä lähestymään ja mikä sun mielestä toimii esimerkiksi vaalityössä?

1:13:42Jos ensikertalaiselle, niin mitä on toimivia juttuja? No toivotaan, että meidän kuulijoissa on mahdollisimman paljon yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita ihmisiä ja se on tietysti kaiken ytimessä, että tietää, että minkä takia haluaa mukaan vaikuttamaan. Ja demokratia ei tietenkään pyöri tämmöinen avoin toimiva yhteiskunta ilman sitä, että on ihmisiä, jotka haluaa vaikuttaa jollain tavalla. Ja vaalit on tietenkin yksi tapa. Puolueissa voi vaikuttaa monella muullakin tavalla. Vaalit on sitten se tapa, miten päätyy luottamushenkilöksi itse vastuulliseen päättämään tehtävään, mutta kuten sanottu tässä jo aikaisempaan viitaten, niin on valtavasti muita poliittisia toimijoita, jotka on vaikutusvaltaisempia jopa kuin tietyt valitut henkilöt, siis hyvin keskeisiä, niin kuin nämä kaikki erityisavustajat ja valtiosihteerit esimerkiksi,

1:14:37ja asiantuntijat ja puoluesihteerit ja toiminnanjohtajat piireissä ja näin poispäin. Mutta vaaleissa ytimessä pitää olla se aito palo, että aika harvoin silloin pärjää, jos sä lähdet ihan tavallaan velvollisuudesta tai kattelemaan tai sitä. Tämä lämmin on kyllä. Joo, mä nyt koitan ehkä sitten mahdollisimman objektiivisesti myöskin kuvata sitä, että mitä tutkimustulokset sanoo vaaleista. että mä oon tietenkin itse ollut monessa ehdolla ja pitkään nähnyt erilaisia kampanjoita ja vaaleja, mutta oleellisin yksittäinen johtopäätös on varmaankin se, että ei ole mitään yhtä tapaa menestyä vaaleissa.

1:15:24Että tilanteet on erilaisia, puolueet on erilaisia, äänestäjäkunnat on erilaisia, ihmiset on erilaisia, vaalit on erilaisia, ajankuvat on erilaisia. Ja meillä esimerkiksi kansanedustajia istuu valtavan erilaisia henkilöitä. Siellä on introverteja, extroverteja, siellä on hyviä puhujia, huonoja puhujia, siellä on koulutettui, siellä on kouluttamattomia, siellä on yrittäjiä, siellä on ei yhtään päivää oikeita töitä tehneetä. ja siellä on kaiken näköistä porukkaa, ja heillä kaikilla on jonkinlainen oma polkusa.

1:15:55Mutta sellaiset tietyt päätrendit varmaan on nähtävissä siitä, että minkälainen on tyypillinen vaaleissa valittu henkilö, joko isommassa kaupungissa tai sitten kansanedustajia. Ehkä mä keskityn nyt näihin kansanedustajiin, kunnanvaltuustot on niin erilaisia, ja siellä on niin erilaisia taustoja jossakin pikkukunnassa riittää se, että sukulaista äänestää suurin piirtein. Mutta kansanedustajista pääosa on tehnyt aika pitkän poliittisen uran jo aikaisemmin jossain tehtävissä, usein paikallistasolla. He on ollut puolueessa harjoitellut, he on opetellut, he on ehkä ollut töissäkin politiikan parissa, he on ollut monissa kuntavaaleissa ja keskimäärin he nousee eduskuntaan ehkä tokalt kolmannel tai neljännel kerralla, eli harva pääsee ekalla.

1:16:43Eikö se kuitenkin, meidän vaalitapa on se, että se puolue antaa listan, ketä ne ottaa sieltä, niin jos et saa siinä shortlistin, niin vaikka sä olet saanut triljoona ääntä ja olisit viimeisenä listan, niin sä et sulle mitään säsipäästä, eikö se myös silleen? Ei, tämä on ruotsalainen malli, mutta Suomessa henkilökohtainen äänimäärä määrittää äänijärjestöksen tai sisämenojärjestyksen. Antaa se sijan luvun. Puolueen pitää saada ääniä ja sillä määrittyy kuinka monta edustajaa tulee valituksi ja sijan luku sitten sillä listalla määrittyy henkilökohtaisten äänien perusteella eli meillä on poikkeuksellisen henkilövetoinen vaalijärjestelmä.

1:17:20Tämä johtaa sitten siihen, että Suomessa kansanedustajaksi haluavan ihmisen pitää olla riittävän tunnettu, olla riittävän päteväksi koettu ja olla riittävän pidetty. Eli havainnollista nyt esimerkillä, että ihminen, joka on mahtava tyyppi ja tosi särmä ja pätevä ja fiksu, mutta kukaan ei tiedä siitä, niin ei tule valituksi vastaavasti. ihminen, joka on todella pätevä fiksu ja särmä ja tosi tosi tunnettu, kaikki tietää kuka se on, mutta jos se koetaan kierroksi tai mulkvistiksi tai pahaksi ihmiseksi, niin sitä ei kukaan äänestä.

1:18:00Ja vastaavasti, jos ihminen on mukava, miellyttävä, ihana ja todella tunnettu, niin kuin kaikki tietää, kuka se on, mutta sitä pidetään tomppelina tai osaamattomana tai epäluotettavana poliittisiin tehtäviin tai kyvyttömänä, niin silloin kanssa sitä ei äänestetä. Eli funktio äänestyspäätöksestä tai valitukset tulemisesta isosta äänimäärästä on jonkinlainen yhtälö tunnettuudesta, pidettyydestä ja pätevyydestä. Eli äänestäjä näkökulmasta, osaako tämä ihminen viedä minun asioitani eteenpäin ja haluaako hän viedä minun kaltaisen ihmisen asioita eteenpäin ja olenko koskaan edes kuullut hänestä.

1:18:53Ja tämä on tavallaan se kolmio, missä sitten jokainen ehdokas joutuu töitä tekemään ja nämä tietenkin painottuu hyvin eri tavalla eri puolueissa, eri demografioissa, että sanotaan nyt kommunistiselle ehdokkaalle se, että mitä on olla pätevä on aika erilainen kuin vaikka kokoomuslaiselle ehdokkaalle. eri asioita arvostetaan, tai että mikä on olla luotettava hyvä ihminen, niin siinäkin on eroja, varmasti vihreä äänestäjä pitää hyvää ihmisen, tai erilaisena kuin vaikka koodiäänestäjä, mutta tavallaan nämä kolme tekijää hahmottaa sitä, ja sitten kaikkein niukin resurssi on tunnettuus suuremmalla osalla ehdokkailla, että meillä vaikkapa kokoomuksessa ei ole koskaan pulaa pätevistä ehdokkaista, sen sijaan tunnetut ehdokkaat on paljon harvinaisempia.

1:19:43Ja pääosa sitten kansanedustajaksi tulevista, niin ne rakentaa kaikkia näitä kolmea tosi pitkään, että sä kättelet ehkä kymmenen vuotta siellä kotimaakunnassa ihmisiä, luot henkilökohtaisia kontakteja, rakennat CVtä, rakennat pätevyyttä, kouluttaudut, hankit tutkinnon työkokemusta. esimerkiksi kokoomuksen äänestäjät hyvin harvoin äänestää ihmistä, joilla ei ole työkokemusta, eli tavallaan arvostetaan ammatillista pätevyyttä ja sitten ennen kaikkea rakentaa sitä tunnettuutta.

1:20:20Sitä rakennetaan kampanjoilla, mutta myöskin medianäkyvyydellä ja tilaisuuksilla ja muuta. Näin mä sitä hahmottaisin, että miten ihminen päätyy kansanedustajaksi. Pääosa tekee tosi pitkän polun. No sitten on joitain poikkeuksia, vaikka viime vaaleissa tuli paljon tunnettuja kenraaleja, jotka ovat tehneet siis jossain muualla yhteiskunnassa pitkän hienon uran ja rakentaneet uskottavuutta ja tunnettuutta sitä kautta tai tuli toimittaja Susanna Päivä-Rinta tai tämän tyylistä, että se on sitten erilainen ehdokkaiden joukko, mutta se perinteinen polku on, että sä rakennat pikkuhiljaa näitä kaikkia siellä omassa vaalipiirissä pitkän aikaa ja keskimäärin ehkä semmoisen noin kymmenen vuotta.

1:21:04Jotkuhan rakentaa paljon pidempääkin. Mitkä sun on tunnettuus, pätevyys ja? Pidettyys. Pidetäänkö sinusta? Pidetäänkö ihmistä? Ehkä voisi jossain meillä ole tavallaan empatia, sympatiasamaistuttavuus tämän tyylistä. Mutta siis, että vaikka olisi maailma... Pätevä, sitten tiedetään sut ja sut tiedetään, tai sä oot pidettävä. Se pidetään ihmisenä, joka haluaa edistää minun kaltaisten ihmisten asiaa. Eli ei kukaan äänestä mulkvistia tai pahaa ihmistä, vaikka se olisi kuinka hemmetin pätevä, piinkova osaaja ja tunnettu, niin jos sitä pidetään, että se haluaa minulle pahaa, se tekee pahoja asioita, niin sitä ei haluta valtaa, tietenkään.

1:21:48Mutta tämä vaihtelee, esimerkiksi Trumpiahan ei missään nimessä pidetä miellyttävänä, kivana, lutusena tyyppinä, mutta hänen kannattajat voimakkaasti kokee, että hän on minun kaltaisten ihmisten asialla. Minun, my kind of mulkivisti. Niin, just näin, että se on töykeä, mutta se on mun puolesta töykeä. Se valehtelee, se ei ole rehellinen, mutta se on mun puolesta epärehellinen. Ja se on vain sen keinoja tehdä asioita. Niin, että tavallaan se on tämä, että politiikatutkimuksessa kuvataan, että äänestää miettijä, että ajaako tämä ihminen minun kaltaisten ihmisten minun asiaani.

1:22:30Ja siihen tietysti liittyy siitä voimakkaasti myöskin se, että usein ihmiset äänestää vähän samanlaisessa tilanteessa kuin itse olevaa, mutta pikkasen parempaa ehdokasta. Eli tavallaan pikkasen korkeampi tulotaso, pikkasen vanhempi, pikkasen koulutetumpi, mutta samankaltain, että jos on liian ufo, et sä löydä mitään yhtymäkohtaa, niin sitten ihmisten on vaikea äänestää. Joo, tässä on nyt ehkä tämmöistä poliitikantutkimuksen luentoa, mutta tosi kiinnostava aihe kyllä kaikin puolin.

1:23:04Joo, ja kyllä mä sanoisin, että jos on kiinnostunut vaikuttamisesta, niin mukaan testaamaan, puhumaan ihmisten kanssa, mukaan poliittisiin järjestöihin, tilaisuuksiin, tapaamaan valtuutettuihin kansanedustajia. Suomessa pääset kuitenkin kahville aika helposti kansanedustajienkin kanssa, kun vaan kysyt tai menet yhteiseen paikkaan juttelemaan ja lukemaan puolueiden materiaaleja ja tavoiteohjelmiin. että sitten ehkä syntyy kuva, että onko tämä itseäni varten.

1:23:32Joo. No just näin. Sitten tyyppisiin. Kyllä. Joo. Toivottavasti tämä kiinnosti jotain kuulijoita. Joo. Just näin. Näistä kaikista aiheista olisi saanut oman jaksonsa. On, on siis joo. Tämä on monesti tuska nyt tuntuu erityisesti just sille, että tai tiedätkö, että kun yritetään päästä jossa, tai että ei ole loputtomasti aikaa sillä lailla, kun olisi hauska sitten vaan antaa mennä omalla painallaan, mutta sitten välillä pitää miettiä, että mennään eteenpäin.

1:23:56Joo. Niin tuota, voit ottaa vähän loppukierrosta sitten tähän. Otetaan pikaiset ja likaiset. Kyllä, just näin. No mitä sitten, mitä sä veikkaat keväällä 27 vaaleissa, niin miten kokoomus käy? Mikä se kannatusluku siellä on suunnilleen? Realistista vielä on ohut polku, mutta siis ihan mahdollisuuksien rajoissa, että kokoomus nippanappa ohittaa demarit. Suurimmaksi päätyy vaikeata tilastomatiikka näyttäisi, että demarit voittaa, mutta keskeinen ratkaisu tietenkin suomalaisille tulee olla se, että halutaanko oikeistolainen vai vasemmistolainen perustalouspolitiikan vire.

1:24:40Tämä on se tavallaan politiikan peruskysymys melkein vaaleissa kuin vaaleissa, mutta erityisesti nyt kun talouspolitiikka on niin keskeinen aihe ja sehän tulee olemaan myös vaalien keskeisin sisäpolitiikan aihe. No sitten sen jälkeen varmaan perussuomalaiset, selkeä kolmonen keskusta jääneet kuitenkin sitten takamatkalle siinä kisassa ja vasemmistoliitto näyttää nyt tällä omalla velkairopopulismillaan ja pois jättäytymisellä ja täysin sosialistisella tulipunaisella linjalla, niin saamaan kannatusta, koska se on niin erottuva.

1:25:25Ja heillä on tietenkin kyky liikkuvia esimerkiksi aktivoida, jotka ei muuten äänestäisi ollenkaan, mutta nyt heiltä on vaikka sosiaaliturvaa leikattu, niin he saavat sillä aktivoitua äänestämään. Mä uskon, että vasemmistoliitto tulee tekemään hyvän tuloksen, ja vihreät on tavallaan siinä kärsijöinä, he ei ole löytäneet ollenkaan suuntaansa, ihan koteilla näyttää olevan, että mihin suuntaan asemoidutaan, ja näin poispäin, ja pikkupuolueet sitten sen jälkeen.

1:25:51Ja useimmiten se kärkikahina on nyt viimeisissä vaaleissa aina ollut tosi tasainen, että se on ratkinut pienillä marginaaleilla. Nyt Jemarilla on iso kallupjohto, mutta se on aina sulanut tähän mennessä ja vastaavasti sitten kirittäjät on siinä ottanut kiinni. että kiinnostavat vaalit tulos kaikin puolin, ja sitten tietenkin kiinnostavuut lisää se, että todellisuudessaan kaikkein isommat ratkaisut ihmiskunnan Euroopan osalta, niin tehdään jossain ihan muualla kuin Suomessa, mitä Ukrainan sodassa käy, saadaanko Venäjä vihdoin väsytettyä, ratkeeko Iranin kriisi, mihin suuntaan EU menee, mihin suuntaan vaikkapa Ranskan vaalit kääntyy, kun siellä käydään tosi tärkeät pressan vaalit myöskin ensi keväänä, lähtiäkö Kiina touhuumaan jotain Taiwanin kanssa, että kyllä tämä uusi maailmanaika on hyvin kiinnostava ja mielenkiintoinen.

1:26:47Se on just näin. Onneksi Suomi on hyvin positioitunut nyt turvallisuuspoliittisesti ja hoitanut ulko- ja puolustuspolitiikkaa eriomaisesti. Meidän vaikkapa ulkopolitiikan johto, presidentti Stubb, puolustusministeri, ulkoministeri, komissaari on erittäin päteviä toimijoita. ja erityisesti pääministerihän on siis koko Euroopan EPP-puolueen valtion tai hallituksen päämiehistä arvostetuimpia. Siis sitä ei ehkä Suomessa tiedostetakaan, kuinka keskeistä pääministeriö hoitaa siis EU-politiikkaa.

1:27:28Euroopan tai EU-neuvostohan on tietysti mielessä EU-senaatti. Se on käytännössä ylinpäätöksentekoelin yhdessä parlamentin kanssa ja komissio on sitten toimeenpaneva elin ja valmisteleva elin. Ja siellä siis Petteri Oopo vetää EPP, eli suurimman puolueryhmän, niin kuin ryhmän kokouksia. Ja hän on myöskin EPP-puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja, eli hyvin keskeinen eurooppalainen toimija siinä porukassa varsinkin ottaen huomioon, että me ollaan pieni jäsenmaa.

1:27:59niin tämä kansainvälinen aspekti on hyvä myöskin muistaa. Ensi kevään siitä ei kauhean paljon meidän omassa mediassa puhuta, mutta se on tosi keskeistä sille, että miten Suomi pärjää, miten Euroopassa pysyy järkevä linja vaikka Venäjän painostamisen suhteen ja näin poispäin. Tosi kiinnostavat vaalit kyllä edessä. Mitä sinä itse veikkaat? No saa nähdä, että kyllä minä haluaisin uskoa ainakin, että enemmistö näkee tavallaan sen, että meidänhän täytyy mieluummin, tai leikkauslinjalle lähteä, että tavallaan, niin kuin tuossa aikaisemmin sanoin, niin tuntuu, että ne verokorotukset, noja on juostunut loppuun, niin tavallaan se on tyhjä umpikuja, niin kyllä se pakko lähteä leikkauslinjalle, mutta katsotaan mitä ihmiset mieltä.

1:28:48Näinpä, ja ei se tietysti ole, talouspolitiikka on tärkeä aihe, mutta ei se ole aineen aihe, että toivottavasti puhutaan myös koulutuksesta ja puhtaasta siirtymästä ja korkeasta teknologiasta ja tieteestä ja tekoälyn tulosta ja humanoiripäteistä ja kaikista muustakin, että valtavan paljon muitakin tärkeitä aiheita. Ja jos joku jäi hei askarruttamaan, niin varmaan kulijat voi pistää ihan suoraa kysymystä ja kommenttia. Laitakaa, jos Ville ei vasta, niin minä voin se tökkiä, että vastaapa tuolla kyseltiin.

1:29:21Ilman muuta, oli kiva hei käydä keskustelemassa. Kuin myös, kiitos, että luulit. Pistetään pitkävedot sitten jossain toisessa jaksossa, että miten käy keväällä. Just näin, voidaan joskus katsoa sitten, no miten se kävi. Näinpä, kiitos Tuomas, oli tosi kiva käydä. tsemppiä myöskin tämän podin pitämiseen. Kiva, että tämmöinen uusi konsepti on olemassa. Ei mitään, no niin. Pistakää kuulijat jakoon. Just näin. Jes, kiitoksia. Morjes.