Turun pitää katsoa Tukholmaan, ei Helsinkiin

0:00Joo, mitäs tuossa meidän aiemmassa jaksossa Mari Luukka hän hitti väitteet, että Turun kannattaisi startuppiasioissa verta itseään ennemmin Tukholmaan kuin Helsinkiin, niin mitä sä luulet, onko hän oikeassa? Kyllä, Mari on oikeassa. Mä en hirveästi usko siihen, että pitää nyt yhdessä uuden yhteen vertailla. Turku on mihinkään kaupunkiin enemmän. Ehkä lähtisin kopioimaan parhaita käytäntöjä ja mekanismeja. Ei välttämättä mittakaavaa. Missään maassa ei mikään ekosysteemi on se startup tai mikä tahansa muu.

0:32Teollisuuden ala pysty suoraan pääkaupungin kanssa kilpaillaan. Se on ihan selkeä. Helsingissä on hyviä juttuja. Tukholmassa on vielä parempia juttuja. Sinänsä jos miettii kysymystä vielä, niin ilman muuta kannattaa katsoa sieltä. Jos miettii jotain venture capital pääomasijoitusrahastoja, niin Tukholmasta joku kreandumin fundi on isompi kuin kaikki Suomen fundit yhteensä, niin se kertoo jo tavallaan mittakaavasti ihan eri tavalla. Matka on suurin piirtein saman verran molempiin ja markkina siinä Tukloman ympärillä on isompi, niin kyllä mä lähtisin hakemaan aina tavallaan parhaita mahdollisia kansainvälisiä benchmarkkeja.

1:10Ja ehkä tuohon koko Turun perspektiivistä vielä toteaisin, että minulla on ehkä itse näin ei-turkulaisena, vaikka täällä seitsemän puolivuotta on ollutkin, niin aina tavallaan yllättäisin jonkunnäköinen kunnianhimon puute. Siinä se me lähtisin. Lupsakat varsinais-suomalaiset. No, siinä sanotettiin ihan turhaa varovaisuutta ja tällaista jopa pessimismiä tai itsensä alaspainamista, koska täällä on ihan pirmin paljon hyviä asioita. Ja startup-ekosysteemissä, joka on tavallaan defaulttina kansainvälinen, hakee uutta, innovoi, ottaa riskiä, niin kyllähän siellä pitää katsoa niitä benchmarkkeja kaukaa.

1:52Ja pitkän vastauksen jälkeen edelleen totean, että Tukloma on aivan loistavaa. No niin, mahtavaa. Tervetuloa tänne Big Dealiin tänään, kiva kun pääset tulemaan. Hei, kivallat täällä. Tosiaan, Vesa Palander tänään vieraana ja Turun ellinvoimajohtaja. Mä mietin, että varmaan moni tässä Turussa, erityisesti startups, kenessä, tunteekin teikäläisen, tai tietää ainakin jollain tasolla, että sulla on hyvä linkkaripresenssi ja muutenkin oot näkyvillä. Mutta ne, jotka ei tiedä, niin kerroksesi vähän itsestäsi ja sitten toisaalta, että mikä ihme on elinvoimanjohtaja?

2:28Joo, hyvä titteli. Mä mietin itsekin silloin, kun tähän hommaan tuli. Ne olen ikinä kuullutkaan koko sanaa varmaan, että vähitellen alkaa tässä tulemaan tutuksi. Vesa Palander, mä oon 55-vuotias diplomi-insinööri ja henkisesti erittäin yrittäjä edelleen, vaikka nyt tällä hetkellä kaupungilla onkin duunissa. 30 vuotta duunissa on ollut siitä, pikkasen vajaapuolet isossa pörssiyhteydessä Suomessa maailmalla. Jopa saman verran on ollut, ehkä 16-17 vuottakin on ollut yrittäjä ja edelleen mukana yrityksissä.

3:05Ja Startups Genessä käytännössä vuodesta 2007 lähtien on ollut mukana. Eli sieltä tulee paljon sitä ajatusmaailmaa ja tavallaan toimintatapoja, mitä itsekin käyttää. Nyt olen sitten ollut reilu kaksi vuotta toukokuusta 2024 lähtien Turun kaupungin elinvoimajohtaja. Jos se nyt kiteyttäisiin, niin minun vastuualueeni kuuluu yritykset, osaajat ja matkailijat. Eli miten me tehdään Turusta mahdollisimman houkutteleva hyvä paikka kaikille näille kolvelle.

3:40Okei, eli onko Visit Turkukin tavallaan osa tätä? Visit Turku Aakipelaako on osa elinvoimaa. Eli tavallaan siihen kuuluu toki ne kaupungin omat yksiköt, siellä on isompana työllisyyspalvelut, mutta sitten Business Turku, Visit Turku ja Aköpelaako on sitten näitä meidän konserniyhtiöitä, jotka kuuluu henkisesti vähintään elinvoimaa. Okei. Ja sitten siinä on varmaan Business Turku ja mitä? Joo, Business Turku on mukana. Siellä tehdään paljon nimenomaan yrityspalveluita. Startup-puoli, kansainvälistyminen, investointien houkuttelu, investin tyyppinen toiminta, kaikki tämä on Business Turussa.

4:16Okei, eli tavallaan esimerkiksi vaikka sanoit yritykset osaajat ja sitten matkailijat, niin tavallaan vaikkapa Visit-Turku keskittyy matkailijoihin, bisnesturkuyrityksiin ja sitten tavallaan saat siellä ylätasolla sitten sitä kokonaisuutta tavallaan. No näin voisi katsoa, näähän on kaikki, ei mikään on musta valkasta. Ei tietenkään. Se, että meillä on vaikka pystää houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia Turkuun, niin sehän on yritysten etu. Totta kai.

4:42Näin voisi sanoa. Joo, mitä tota, sanoit, että olit yrittäjä pidemmän pätkän kanssa, niin minkä tyyppistä liiketoimintaa? Hyvin pitkälle, sanotaan, että vuodesta 2009 lähtien on ollut oikeastaan mukana pelkästään firmoissa, jotka tekee dataa, tekkoälyä, algoritmeja ja aika pitkälle P2P SaaS-firmoja, mutta nyt on muutamassa mukana, jotka tekee myös P2C-liiketoimintaa, eli hyvin tällaiset tekki-startupeja käytännössä. olisin kuin olen ollut 16 firmassa eri rooleissa mukana.

5:22Niitä on perusteltu, niihin on sijoitettu, niitä on viety konkurssiin, niitä on yksi taidettu listata pörssinkin, eli on kyllä kaikkea maa ja taivaan väliltä. Mikä sun tavallaan, jos miettisit, mikä sun spesialiteetti tai erityisosaaminen on? No kyllä mä olen sellainen New Business Development tyyppi itse. Eli mistä löytyy sekä uusia liiketoimintamalleja tai paras liiketoimintamalli tietylle tuotteelle, tietylle firmalle, markkinoiden avaaminen, niiden ensimmäisten keissien myynti, ylipäätänsä myynti on siihen suuntaan varmaan pitkälle viimeiset kymmenen vuotta mennyt.

5:59En ole se kaveri, joka myy sen toisen kerran sille samalle asiakkaalle, vaan nimenomaan haetaan uutta kasvua. Unter, farmer. No joo, jos nyt näitä termejä käyttää, niin varmasti sillä puolella. Toinen puolella on ehkä rahoitus, on ollut yksi sellainen. En nyt sano, että olen siitä varsinaisesti tykännyt. Sehän nyt on tietysti osakkeiden myynti ja versus tuotteiden myynti, mutta sitä olen aika paljon tehnyt. Toisin kuin olen kohtanut varmaan 50 miljoonaa euroa nostanut näille eri firmoille, missä olen ollut mukana.

6:25Joo, siinähän on varmasti etu, että jos tuntee esimerkiksi näitä vaikka pääomaisijoitusyrityksiä tai muita, niin jos sä pystyt tuli antamaan oman neluottaa suhun, niin sitten sä sanoit, että hei, tässä on tosi kiinnostava firma, missä on itekin mukana ja da-da-da, niin sehän varmasti pääsee ainakin oikeaan keskusteluun. Joo, pääsee tietää tavallaan, että miten se homma toimii. Totta kai WC-puolella on tiettyjä trendejä, tiettyjä painotuksia, jotka muuttuu sitä ajan funktiona koko ajan, mutta kyllähän se muuten on hyvin samantyyppistä toimintaa.

6:59Ja me olis varmaan 4-5 tuhatta WCtä tavannut nyt uran aikana, niin jengihän tietysti muuttuu, että eihän ne suhteet pelkästään sen takia olemassa, mutta kyllä se logiikka on hyvin tiedossa ja mitä nyt sitten Turussa Turun alueella tarvitaan, niin pystyy kyllä sitä käyttämään. Joo, me tiedetään miten paketoida, minkälaiseen pakettiin laitetaan sitten WClle. Kyllä se on niin kuin start-up-skenestön rahoitus on kuitenkin niin kriittinen juttu, ja ei sitä kaikki ymmärrä aloittelevat yrittäjät, että miten tärkeä, miten haastava, miten raastavakin se on tavallaan, että sitä siinä kun pystyy missä tahansa roolissa auttamaan aloittelevia yrityksiä, miksei vähän pidemmälläkin olevia, niin se on kyllä varmasti koko tämän alueen etu.

7:48Mitä sä itse näet tuon tulorahoittaisuus, VS, kasvurahoittaisuus, tai jos haetaan rahatusta? Se ei ole kovin mustavalkoinen. Tuohan nyt hienoja tarinoita, joita on bootstrappattu miljooniin ja huomattu, että ei tarvitse olekaan ulkoista pääomaa. Sehän on siisti. Jos pitäisi valita mustavalkoista, niin ottaisin ehdottomasti kaikki omat firmani siihen laariin. Mutta mä olin ehkä miettinyt sitä enemmän sillä tavalla, että kun aina sun omistus dilutoituu, kun otat rahaa ulkoa sisään, mutta jos sä pystyt itse perustelemään laskemaan se, että se rahan tuottama valuaation nousu on isompi kuin dilution, niin silloin se kannattaa periaatteessa tehdä.

8:31Sitten pitää olla hirveän tarkkana, että mistä se hankkii ja toki tiedän, tunnistan hyvin sen, että loppuvaiheessa yrittää ottaa se rahan suurin piirtein mistä vaan. Mutta sanotaan, että jos pystyy viemään tilanteen siihen tasolle, että pystyt olemaan valikoimaan ja etsimään sen parhaan kombinaation erilaisia sijoittajia, niin silloin ollaan yleensä oikealla tiellä. Joo, siinä on tavallaan, mä muistan kauppakorkean opinnoissa, joskus puhuttiin siitä, että tavallaan oma, onko se nyt sitten tavallaan, no kumminkin se, että sä myyt niin kuin equityä tai niin kuin myyt osakkeita, niin silloin sä tavallaan esimerkiksi luovut ikuisesti 20 prosentista, että siinä tulee niin kuin, se on se sen hinta, se on ikuisesti 20 prosenttia, eli se jotenkin saa sitä takaisin sitten.

9:19Mutta toki siinä on, tai mikään ei sanoa, ei ole kovin mustavalkoista, että siinä on kyllä monia hyötyjä sitten. No näin, jos miettii vaikka hyvä esimerkki, kun Mikki 6 ja Voltti, oliko Mikillä 3.84 tai jotain sen tyyppistä, niin kuin se oma omistus osuus loppuvaiheessa, mutta kakku taas oli riittävän iso. Se on hirveän paljon siitä kiinni, että mitä sä haet. Eihän siinä ole mitään huonoa, että sulla on vaikka B2B SaaS-firma, jossa on kymmenen ihmiset töissä ja se tekee 20 pinnaa tulosta vuodessa.

9:53Startup-maailmme katsotaan hirveän paljon aina siihen räjähtävään kasvuun, exitiin ja kaikkeen muuhun. Onhan siellä paljon muutakin arvoa. Siellä on työllistämistä, siellä on oma toimeentulo, ylipäätänsä arvonluonti asiakkaille ja koko ekosysteemille. että ei nää koskaan mustavalkoisia asioita, ja ei voi yleistää sillä tavalla, että tällä pelikirjalla joka ikinen firma pärjää. Kyllä, varmasti näin. Mitäs sitten, kun siirtyi tuolta tavallaan yrittäjäpuolelta tuonne julkiselle, niin oliko siinä jotain, mikä yllätti sitten, kun pääsi sinne verhon toiselle puolelle?

10:29Tämä on hirveän kiva silloin, että ei mennyt varmaan 15 vuotta enää, niin kuin tämän ikäisenä olet tässä, että mä miettii, että mä olin vajaan 15 vuotta pörssiyhtiössä 15 plus vuotta startup-yhdittää. Älä se nyt 70 V. Niin, voi olla, katsotaan miten tämä menee. 13 vuotta näin. Niin, nimenomaan. Mutta siis hirveän siistii katsoa tältä puolelta asioita. Positiivinen yllätys oli, kun en mä politiikassa ollut millään tavalla, vaikka sen todella seuranutkin aktiivistikin, niin ollut varsinkaan paikallistasolla millään tavalla mukana.

11:01niin hirveän mielettävä yllätys oli se tavallaan konsensushenkisyys, mikä vallitsee ihan puolueiden läpi täällä. Nyt toki joku ratikka repi varmaan pikkasen enemmän rivejä, mutta täällähän on todella nopea päätöksenteko, hyvä valmistelu. Tavallaan se kokonaisuus siitä, miten päätöksiä tehdään ja miten hyvässä hengessä niitä tehdään, se ehkä yllätti kaikkein eniten. Varmaan johtuen siitä, että ei oikein tiennyt mitä odottaa, mutta se on ollut positiivinen asia.

11:31Ja sanotaan, että nyt mun mielestä meillä on hyvä kaupunkistrategia, kiva katsoa, miten sitä viedään eteenpäin. Nyt näyttää mun mielestä kaikin puolin siltä, että tämä kokonaisuutena tästä lähtee oikeaan suuntaan. Me ollaan saatu tehtyä tiettyjä investointipäätöksiä, nyt on kiva lähteä katsoa, että miten se elinvoima oikeasti kasvaa. Mitkä on Turun kaupunkistrategian sellaisia, mitä täällä yritetään sitten kehittää? No sanotaan, että mulle itselle liittyy kaikkeen eniten kohtaan nimeltä hallittu kasvu. Ja se ei tarkoita, että siinä on sordino päällä, että painetaan sitä alasta mitään.

12:11Mutta sillä tavalla tietysti ilman muuta sanotaan, että vaikkapa väestön kasvuhan luo paineita investoinneille koulujen, lastentarhojen, kaiken tämän suhteen. Eli pyritään pitämään sitä hallussa niin paljon kuin kasvua ylipäätänsä voi hallita. Ja siellä on paljon sellaisia asioita, mitä mä katson todella, tai odotan paljon, että päästään tekemään sitä kaupungin roolia, mikä nyt on käytännön sen ennen kaikkea mahdollista ja esteiden poista ja puulonkaulojen poista.

12:43On sitten start-up-skenessä tai missä tahansa muualla, niin ne on sellaisia näkymättömällä narulla työntämisiä, vaikeita caseja, kun ei voi suoraan. Itse olet tullut yrittäjänä, että aha, tämä on uusi tilanne, nyt päätetään näin ja juostaa saman tien siihen suuntaan. Tämähän on paljon enemmän sitä välillistä vaikuttamista kumppaneiden kautta ja ilman muuta pitkäkestoisempaa. Mutta siellä on hyviä asioita, mitä me ollaan tekemässä ja hyvä tiimi, sitä on kiva tehdä jatkossa.

13:15Joo. Mitäs onko sitten julkisella sektorilla sellaisia, no joo, tämä oli ehkä, mä katsoin jo, toi meni solmuun toi kysymys, mutta tota, no mitäs sitten Turku tavallaan vertautuu, jos mietitään esimerkiksi Tampere, Tampere, jota vastaan koetetaan aina kamppailla, niin tavallaan mitä plussia ja miinuksia Tässä vertailussa voisi ajata, tai sanoit, että ei ole hyvä vertailla, mutta kumminkinhan, jos me ollaan, harkin halutaan ajatella itseämme Suomen kakkostykkinä sitten tietysti pääkaupunkiseudun jälkeen jollain tapaa, niin miten me vertaudutaan sitten Tampereeseen oikein?

14:01No Tampere, mä oon aina joka paikassa sanonut, että unohdetaan se Tampere, Turku. Sitä on tavallaan starilaisena kiva katsoa vierestä, vähän jopa hellyttävää, mutta kyllä mä sitä huomaan itekin, että päivittäin duunipäivien aikana tulee Tampere kyllä mainittua monta kertaa. Tampere on tehnyt mun mielestä rohkeita päätöksiä, investointeja. Kaikkein siisteintä on ehkä se, että on pystynyt luomaan sellaisen positiivisen kierteen, positiivisen kehän sen tekemisen ympärille.

14:27Jopa Hesari kirjoittaa, se on sama mitä Tampere tehdään, niin Hesari kirjoittaa positiivisesti. Ja sitten taas ehkä tuntuu täällä, että välttämättä Turusta ei ollenkaan samantyyppistä uutisointia tule. Se vertailuasetelma ei mun mielestä ole. Me tehdään ihan älyttömän paljon yhteistyötä Tampereen kanssa. Itse asiassa ehkä kaikkein eniten nimenomaan Tampereen elinvoimaporukan kanssa tehdään. Ja sovittu sillä, että me operoidaan julkisilla varoilla ja tehdään yhteistyötä, rakennetaan yhdessä sen sijaan, että tehtäisiin samat asiat tulleksi.

14:56Siellä on paljon fiksuja juttuja. Mitä konkreettisesti? Sanotaan, että esimerkiksi vaikkapa yritysdataan liittyviä hankkeita on paljon. Tampere on selkeästi meitä edellä. Tehtiin kolmen vuoden aieksopimus, missä tavoite on päästä ihan eurooppalaiselle kärkitasolle yhdessä. Ja haetaan niitä ratkaisuja, mitä me voidaan käyttää. Siellä on nimenomaan automatisaatiota, digitalisaatiota, tekoälyä, kaikkea tällaisia. niin tehdään yhdessä, ja sen sijaan, että me mentäisiin tekemään vaikka samanlainen pilotti, minkä Tampere oli jo tehnyt, niin tehdäänkin yhdessä seuraava taso ja kopioidaan se ensimmäinen.

15:34Mutta ylipäätänsä... Skip levelettä. No tämmöinen Steel with Pride on aina hyvä setti, mutta on paljon muutakin. Mutta eihän me varsinaisesti kilpailla. Totta kai joku yritys voi päättää, että se meni Tampereelle eikä mennyt Turkuun. Mutta se on sen yrityksen päätös kuitenkin loppujen lopuksi, että me markkinoidaan omaa kaupunkia ja omaa aluetta, kerrotaan ne faktat, kaikki onnistumisen edellytykset täällä ja rakennetaan se oma peli näiden vahvuuksien suhteen.

16:03Ja samalla tavalla, mitä tuossa alussa puhuttiin Helsingistä ja Tuklommasta, niin samaan sitten Tampereella on monta asioa, mistä voi oppia. Ja ehkä se just se tavallaan ehkä tietynlainen aggressiivisempi kaupunkimarkkinointi on se, mitä me lähdetään kyllä täällä tekemään myös. Eli nostetaan se oma häntä ja kerrotaan ihan oikeasti, että hei tämä on niin kuin, Turku tuotteena on loistava, että tulkaa tänne kaikki matkailijat, osaajat, yritykset. Tehdään me itse Tampereen kanssa, me puhuttiin sellaista prokkiksesta, joka liittyy tavallaan vesistöihin liittyvään matkailuun.

16:35ja siinä naureskelin, taisi jo pikkasen tölvästäkin heitä, että onhan tuo Näsijärvi komea, mutta 40 000 saarta ja meriä, jotain muuta, niin niitä se Tampere ei saa koskaan. Meillä on ainakin satamaa, että sitä ei niin helpolla saa aika pitkän kanavaa. Ei sinne Viikinlain tule Tampereelle ihan hetkeen menemään. Joo, sehän tässä on varmasti yksi Turun isoista kilpailuvalteista sikäli, että meillä on vahvat meriyhteydet tuonne Ruotsin päähän. Me ollaan siltä tässä. Muuten joutuu kiertämään Pohjanlahden tai tämän pohjaisen kautta, mutta tästä pääsee ylittäkin sitten.

17:14On ja tuo on totta. Kyllä mä näen tuo porttilänteinen, tuo vähän kulunut kliseekin jopa, mutta kyllähän meidän tuota pitää vahvistaa. Tietysti laivat, satamat, meriyhteydet on yksi asia. Mä oon kovasti puhunut jo sen tunnelin rautatiekombinaation. Mä olin sitä sanoa siis. Pääpä puolesta, koska mun mielestä pitää olla kunnianhimovisioita ja ehkä Pohjois-Euroopan vuoroa, saada tällainen EU-tason megahanke, mikä nyt ei tietenkään ole 20-koulut eikä välttämättä 2040-luvun asia, mutta jos sitä nyt ei lähdetä jossakin välissä puhumaan edistämään, niin se ei koskaan tapahdu. Siellä on montaa luonnonsuojeluun, vesistöihin, kaikkeen tällaisen liittyviin juttuja, mutta mun teidän juttuja, mitä pitää selvittää ja muuta, mutta mä edistän sitä äärimmäisen mielelläni kaikin tavoin.

18:02Tuossa yksi eläköitynyt kenraali yhdessä tilaisuudessa sanoi, että se on 100 prosenttia, että tunneli tulee Turun ja Tukholman välille, että Naton logistiikkatarve ajaa yli kaikesta muusta, että se tarvitaan, niin se tulee. No katsotaan, joo, kyllähän tuossa samanlaisia tietysti Vaasa-Uumeo välillä puhutaan, tai ylipäänsä ratayhteys Narvikkiin, niin hirveän monta eri aspektia. Tietysti itse mielellään näkisi, että ne on enemmän sitä sekä kovaa että pehmeää elinvoimaa, jonka perusteella näitä tehtäisiin, mutta ilman muuta tuo geopoliittinen tilanne on sellainen, että ehkäpä elinvoima kannattaa käyttää se hyväkseen, vaan tietyllä tavalla edistää sitten niitä muita asioita samalla.

18:44Kyllä, Naton tuuli, myötätuuli purjeissa. On ne, mutta hyvä esimerkki tuosta on, nyt kaikki tietää, että Meriklusteri on tosi tärkeä täällä, ei pelkästään Meijer, vaan se 500 plus alihankintayritystä, niin jos ottaa siitä sen perinteisen Meriklusterin, laajentaa sen sinisen talouden alalle, ottaa siihen mukaan vielä, mitä se EU investoi, 880 miljardia puolustus- kautta dual-use kaksoiskäyttöteknologioihin, niin eikö tässä ole sellainen aihe, mitä täällä pitäisi edistää.

19:19Eli se Meri-klusteri, nyt siellä on tilauksi kymmeneksi vuodeksi. Mikä on parempi hetki niille alihankintayrityksille diversifioida, investoida johonkin uusiin kasvualueisiin kuin tällä hetkellä? Tietään sen EU-panostuksen, tietään sen tärkeyden. Ja siinä lähdettäisiin katsoa tuollaista rannikkopuolustusta, kaikki vedenalainen puoli, troonit, kaikki tämä. Siellä löytyy hirveän paljon mielenkiintoisia juttuja. Ja totta kai yritysten päätöksiä on jo turha, että joku elinvoimajohtaja hypöttää sitä, että menkää te tekemään tolle.

19:51Mutta tässä on aiheita, mihin me voitaisiin lähteä rakentamaan. Joo, just näin. Mitä muuta tuli mieleen, mitä semmoisia mittareita on, mitä te seuraatte sitten tämän elinvoiman suhteen? Miten te toteatte, että ollaan onnistuttu tai ei vai? Joo, meillä aika paljon tehdään, mainitsin sen kaupunkistrategian, niin nyt tässä alkusyksystä hyväksytään tuo kasvu- ja elinvoimaohjelman tavallaan sen alle nimenomaan sen hallitun kasvun kohtaan. Ja siellä on paljon mittareita, koska mulle strategia, totta kai se on kaupunkitasolla pikkasen erilainen kuin yrityksen strategia, mutta kyllä kaikki lähtee siitä, että meillä on konkreettisia lukuja, numeroita, joita seurataan ja katsotaan.

20:33Että muutama hyvä esimerkki on varmasti työllisyysaste, yritysten työllistäminen, yksityisen sektorin työllistäminen, sitä katsotaan. Toinen tärkeä on tuotekehitysinnovaatio, TKI-puoli, miten tämä koko alue investoi, koska mehän kasvamme siitä, että tuotamme paljon lisäarvoa tuottavia tuotteita ja palveluita. Ja siinä me hypättiin, statistiikka on pikkasen vanhaa, tulee aina vuosi puolitoista, melkein 20 vuotta perässä, mutta hypättiin 31 pinnaa eteenpäin tuossa edellisen kerran.

21:11Siinä on tavoite, että me saadaan miljardit täyteen vuoteen 29 mennessä, nyt ollaan hyvää vauhtia menossa sinne. Mutta nämä investoinnit on nimenomaan, jotka tuottaa sitten työpaikkoja ja vientiä käytännössä, koska siitähän me eletään. Siinä on toinen hyvä esimerkki. Kolmas olisi ihan suoraan sitten tämä investin toiminta. Paljonko tänne alueelle sijoitetaan? Paljonko yrityksiä tulee? Mikä on se euromääräinen summa, mitä ne tänne sijoittaa? Neljäs voisi olla kansainvälisten osaajien houkuttelu. Miten me saadaan meidän esimerkiksi just täällä Meri-klusterilla jo tällä hetkellä orastavaa, vakavaa työvoimapulaa paikattua?

21:45Ja viidentänä esimerkkinä matkailutulo. Eli tossahan me ollaan, ei me haluta mitään Lapin tyyppistä, resort tyyppistä ryntäistä tuonne sensitiiviseen saaristoon. Mutta ilman muuta me halutaan kasvattaa sitä matkailutuloa merkittävästi. Ja meillä on aivan trendit, kaikki Caucasian, kaikki tämä hiljaisuus, se unikkuus mitä meillä on tuossa joka puolella. Ja itse asiassa jopa sillä tavalla, että Turku ehkä tässä tapauksessa porttina saaristoon. Turkuhan ei tästä mitään Venetsiä tai Barcelonaa nyt ihan helpolla tule, niin tännehän mahtuu turisteja.

22:25Ja miten me tätä edistetään palvelutarjojen kanssa elämysten kautta, miten tästä tehdään sitten se hubi sinne, että pääsee helposti nauhoon, Naantaliin, ei tarvitse kaikkia turisteja viedä ulkosaaristoon. joku japanilais turistiryhmä voi hyvin olla tyytyväinen, että kahden tunnin venenretkiä aeristolle, että sekin on tosi uniikkiä tai ruissalo hyvänä esimerkkinä. Kyllä me katsotaan montaa mittaria ja pyritään ennakoimaan mahdollisimman hyvin, että voidaan olla siinä kaupungin roolissa mahdollistajana esteiden poistajana mahdollisimman hyvin.

23:01Onko se sitten tuo hyvä semmoinen tässä, että tosiaan Turku täyttää 800 vuotta, onko se 2029 sitten, niin se on tavallaan sellainen hyvä, mihin tähdätä, että tavallaan, tai se, että siihen mennessä tehdään asioita tai näin vai? No on, siis totta kai se nyt on tuommoinen näyteikkuna ja ehkä nimenomaan rakentamiseen liittyviä asioita, että pyritään kovasti saamaan valmiiksi toki siihen vuoteen mennessä, mutta eihän se ole mikään ainoa kulminaatiopiste, että me puhutaan paljon etkoista, juhlavuoden etkoista, mutta puhutaan myös jatkoista, Että ehkä tämän kasvun elinvoimailman kautta kaupunkistrategia menee vuoteen 2040 asti ja tietysti Startup-puolella itse olen tottunut tekemään kolmen kuukauden strategioita, että nämä ovat pikkasen erilaisia.

23:48Mutta tämäkin on jaettu tavallaan siihen, että mikä on nyt tästä vuodesta, tai tämä vuosikymmen 29 asti, missä ehkä korostuu nimenomaan se esteiden poistaminen ja kasvun mahdollisuuksien luominen. Ja sitten ehkä 2030-luvulla enemmän sitten rakennetaan niiden varaa. Ja toivotaan, että suhdanteet jatkuu hyvin ja oikeasti pystyttäisiin kasvamaan hallitulla tavalla. Hetki, jatkuu hyvin. No sehän tavallaan vissiin kääntyi plussalle tuossa. No nyt näyttää aika hyvältä. Sanotaan, että sekä makroluvut, mitä tulee Suomen tasolla tai maakuntatasolla, Turku kasvaa Suomesta nopeimmin tällä hetkellä, että ollaan itse asiassa Tampereittakin edellä.

24:31näyttää aika hyvältä. Viimeisenä häntänä siellä on työllisyys, joka on surkea tilanne. Kesällä tietysti sitä on vielä enemmän, koska vastavalmistuneet opiskelijat näkyy tilastoissa, mutta sielläkin on semmoista varovaisista toivoa, että se voisi tuosta syyskuusta eteenpäin kääntyä oikeaan suuntaan. Nyt on, kunhan tein mitään hormusinsalmeja ja tuu joka toinen viikko eteen, niin näyttää siltä, että tästä voisi tulla tässä jotain. Joo. Eikö teillä ollut joku initiatiivi tähän työllistymiseen vastavalmistuneiden?

25:05Joo. Gen team. Gen team. Ja TT tarkoittaa sitten Turkuun toivoa, työllisyyttä, tulevaisuutta. Saatiin se lanseerattua tuossa ja ehditti haastaa meidän. Tämä homma lähti sitten liikkeelle, että kaupunki päätti palkata 50 korkeasti koulutettua alle 30-vuotiaista työtäntä nuorta. Ja se me tehtiin, niistä on ehkä puolet jo aloittanut, loput aloittaa tässä elokuussa. Sitten me haastettiin meidän kaupunkikonserniyhtiöt, Turku Energiat, Satamat, Bisnes-Tulot ja muut.

25:39Sieltä on pari kolkyt tulossa lisää. Tavoite on, että päästäisiin tämmöiseen 150-200 haastamalla nyt sitten hyvin aktiivisesti yksityisiin yrityksiin mukaan. Se lähtee käytännössä se duuni tässä elokuussa täysillä. Eli käytännössä mä varmaan itse palaan siihen puhelinkäteen ja myydään tyyppiseen hommaan. Joo, mäkin olen sen vinkannut joillekin, jotka olivat ihan kiinnostuneita. Toivotaan, että sieltä jotain tulee. Mä uskon, että se oli kiva laskea.

26:04Mä tein itse siihen business casein, että mitä tämmöinen tuottaa. Ja se, että me saataisiin nyt vivutettua tämä kaupungin investointi siihen, että se 150-200 nuorta saisi sen eka duunipaikan. Koska duunipaikkahan on kuitenkin se, mikä sitousi paikkakuntaan. Ja siitä on paljon tutkimustakin, miten se eka duunipaikka nimenomaan on hirveän tärkeää, että missä sä asut pitempään. Ja ilman muutahan sut on helpompi pitää Turussa kuin sitten vaikka 40-vuotiaana houkutella, kun sulla on perhe, asunto, työpaikka jossain muualla.

26:37Siinä on paljon tämmöinen pitovoimakomponentti. Ja laskettiin suoraan tämmöisen investoinnin, mitä kaupungilla menee raha tähän työllistämiseen, niin se voisi parhaimmillaan tuottaa viiden vuoden aikaa tuonne 5,5-6,9 miljoonaa. Ja nimenomaan sitten verotuloina, kun ihmiset asuu täällä kulutuksen kautta. Kulutusten ei ole edes laskettu mukaan siihen, että pitovoima on tärkeä. Tehdään Turusta paikka, mihin kannattaa jäädä. Duuni on toki hirveän tärkeä siinä.

27:03Joo, toihan toki, tai mielenkiintoinen ajatus tavallaan just silleen, että jos sais Turussa opiskelleita, vastavalmistuneita sitoutettua esimerkiksi mielenkiintoisiin turkulaisiin yrityksiin työtehtäviin, niin sitten siinä on tosiaan isompi todennäköisyys, että ne jäis sitten tänne myöskin, mitä esimerkiksi itse tein, on kyllä rakastanut Turkuun ja ei ole kiiremänne mihinkään. Joo, mutta siis se on duuni. Kyllähän sitten, kun haluat duunin ja haluat hallita omaa elämässä myös siitä perspektiivistä, niin sit sä menet loppuksi sinne, missä sitä duunia löytyy.

27:38Kyllä. Näin se vaan on. Meillä on isot erot siinä, että miten eri, jos katsoo taas korkeasti koulutettuihin nuoriin, niin kyllä meille jää keskimäärin tuonne pikkasen vajaa 60 pinnaa. Täällä opiskelleen sitä jää Turkuun. Okei, se on yllätään korkeaa. Vähän riippuu, tai sori, taas olla pikkasen vajaa 50 pinnaa. Ehkä vedin jo tavoitteet tuohon mukaan, mutta siellä on esimerkiksi ensimmäisen luku, ja vaikkapa nyt kun on ollut tehtävä tiedekunnan uuden diplomi-insinöörikoulutuksen, muutamasta ihmistä valmistunut, niin siellä se on yli 70 pinnaa.

28:10Sitten taas jos on hallinnut tieteiden alueella, missä virastot ja ehkä duunipaikat on Helsingissä, niin se on vain 30 pinnaa. Että jos saataisiin nostettua siihen minun mainitsemaan 60 pinnaa, niin se olisi aika hyvä. Mutta se vaatii paljon just nimenomaan työllistämiseen liittyviä juttuja. Mä toivon, että tämä Chen T etenee sillä tavalla, että ensi vuonna me tehtäisiin tällainen työpaikkalupaus. Että joka vuosi 500 vastavalmistunutta korkeakoulutettuja tai ei löytäisi duunia täällä.

28:38Ja tähän tulisi tavallaan tällainen halukkaiden konsortio, jotka yhdessä sitoutuvat tähän, että näin me tehdään. Joo, joo ehdottomasti käy järkeen tosiaan, koska se on hyödyllistä saada ihmisiä tekemään työtä, maksaan kunnallisverroa, rakentamaan ekosysteemiä, se kaikki nivoutuu yhteen monellakin tasolla. On ja kyllä se on, jos miettii sitä startup-ekosysteemiä tai kaikkea, on se sitten meidän lääketeollisuus, bediklusteri, kaikki korkein tason osaamista vaativat duunit.

29:12Mehän ollaan loistavassa tilanteessa, että meillä on korkeakouluja. Meillä on yhteensä yli 50 000, 51 000 opiskelijaa täällä. Ja siinä on se puuli, mistä me voidaan ammentaa. Ja tähän houkutteluun liittyy, monesti vaikka tänne kaikki perusyrityspalvelu mietitään liian kapeasti. Meidän pitää miettiä, kun me houkutellaan tänne, sanotaan nyt vaikkapa kokeneita toimitusjohtajia pääkaupunkiseudulta, niin sinnehän me myydään Turkuun kokonaisuuteen. Siinä on kulttuuripalvelut, siinä on luonto, saaristo, 15 minuutin kaupunki, kaikki nämä, eli halvemmat asunnon hinnat.

29:46Muistan hyvin, kun oli erittäin miellyttävää muuttaa Helsingistä talon siellä myyneenä tänne päin, niin tuntui hetken jopa rikkaata. Mutta meidän pitää, kaikki tämä elinvoima on hyvin kokonaisvaltainen asia, liittyy se sitten näiden opiskelijoiden pitovoimaan tai yritysten houkutteluun ja kaiken tämän nivoon tavallaan yhteen se kaupunkin markkinointi, missä meidän pitää olla parempia. Me kerrotaan sitä tarinaa, kaikki kertoo, ei se ole pelkästään kaupungin rooli, että se pitää, niin kuin sanot itse tuossa, että rakastat Turkuun, sä et lähde mihinkään täältä, sun pitää kertoa sitä, me pitää jakaa tätä tarinaa ja tehdä tästä houkutteleva paikkaa.

30:24Kyllä. Mitä sä näet sitten tuonne, että tavallaan onko se enemmän sitä yleisten edellytysten rakentamista kaikille vai sitten, että panostetaan niihin kärkiin esimerkiksi vaikka meriteollisuus ja lääkesysteemit tai muut? Sanotaan, että tuossa ehkä Business Turku mainittiin jo, niin Business Turku varmaan panostaa enemmän tiettyihin kärkialoihin ja kohdennetaan, ja ollaan toki päätettykin jo kohdentaa, että ne palvelut on nimenomaan kasvua tavoitteleville yrityksille.

30:58Kaupunki totta kai vaikkapa yrityspalveluiden kautta palvelee kaikkia. Ei me tehdä mitään rajoja tai päätetä tuemme pelkästään näiden tiettyjen alojen yrittäjiä. Se on molempia, se ei missään nimessä joko tai. Toimintaedellytykset, kasvumahdollisuudet kaikille, sitten tiettyjä räätälöityjä palveluita, kun nähdään ne tavallaan niitset, jotka oikeasti toimii. Hyvä esimerkki on vaikkapa naisten terveysteknologiaa. Me ollaan top kolme kaupunkimaailmassa.

31:27No tietääkset kukaan, no ei varmaan ihan hirveän paljon. Houkutellaanko me aktiivisesti yrityksiä koko ajan, että saataisiin vaikka 2-5 uutta kansainvälistä yritystä tulemaan tänne, sen takia, että se ekosysteemi toimii, täällä on isoja yrityksiä, täällä on ensimmäisiä asiakkaita niille alan startupeille, eli silloin meidän kannattaa kohdentaa ehdottomasti toimenpiteitä tuohon. Aivan. Vähän niin kuin sodan käynnissä, kun jostain rintaman murtuu, niin sitten siihen painetaan.

31:52Varmasti näinkin, mutta et sä voi juosta pois niistä kaikista muista. muista paikoista, että se kääntyy toisinpäin pian. Just näin. Tavallaan, että kaupungin pitää, että se liittyy taas sen rooliin, minkä olen tässä monta kertaa jo sanonut, että mahdollistaminen, esteiden poistaminen, viestintä ja sitten kyllä loppuun muuten, muuten pysytään helvetin kaukana siitä itse liiketoiminnasta, koska ei meillä sitä kykyä ole, mutta pitää kuunnella, pitää olla jatkuvassa dialogissa, pitää rakentaa ennakointikyvykkyyttä, jotta pystytään reagoimaan muutoksiin ja mahdollisuuksiin oikealla tavalla.

32:26Kyllä. Mitä sitten, tietääkö yrittäjät ja yritykset, että mitä resursseja kaupungilta on esimerkiksi tai apua on saatavissa, että onko tässä sellaisia sokeita pisteitä, että mikä voi olla semmoinen, mistä voisi saada kaupungilta apua, mitä moni ei vaikka tiedä tai tavallaan, onko siihen mitään? On varmaan, että kyllä mä oon sitä itse miettinyt paljon, kun yrittäjänä, että en mä nyt ole tullut koskaan mielenkään, että olisin käyttänyt TE-keskuksia, eli työllisyyspalveluita, kun on rekrytoinut.

32:52Se oli niin kuin tehtiin itse kaikki, tai sitten ehkä jossain tilanteessa isossa yrityksessä otettiin headhunterin mukaan, mutta eipä suoraan sanottuna tullut mieleenkään, että kaupungilla olisi ollut, tai siihen aikaan valtiolla nykyään kaupungilla kunnilla olisi ollut palveluita siihen. Eli kyllä se menee paljon siihen viestintämarkkinointipuoleen, että kyllähän me pitää kertoa, että mitä me tehdään. Ja sitten pitää myös koko ajan miettiä sitä, että mitä me ei tehdä.

33:16Että tämä on ehkä sellainen, mitä mä oon yrittänyt paljon tuoda, että kaupunki helposti jää tekemään niitä kaikkia juttuja, mitä ollaan aina tehty. Totta kai siellä on paljon sellaisia lakisääteisiä, että on pakko tehdä. Mutta se, että mä yritän tuonne oman elinvomaporukkaan ajassa sellaista ajattelua, tai tämmöinen core context-juttu. Eli mietitään, mitkä ovat ne tärkeitä asiat, mitä meidän ehdottomasti pitää tehdä. Millä me luodaan lisäarvoa, mikä tuo vaikuttavuutta kaikkeen. Ja sitten arvioidaan myös niitä, että noi me jätetään veke. Ja siellä voi olla jotain semmoisia, mitä yksityiset firmat tekevät paremmin tai ylipäätänsä tekevät.

33:51Eli tavallaan miettii sitä koko aikaista julkisen sektorin suhdetta yksityiseen. Tämä ei ole mitenkään sillä tavalla, että voisin näistäkin napsattaa sormia ja tämä homma muuttuu. Siellä on paljon rakenteita, paljon ties minkälaisia henkisiä esteitä, jotka tavallaan muutosvastariinankin kautta tätä estää. Mutta tämän kokonaisuuden optimointi on tavallaan ehkä sitä, mitä mä haluan elinvoima näyttää Turun kaupungissa myös suuntaan. Että ei ole pakko tehdä perinteisesti, voi miettiä uusia tapoja, voi automatisoida ja hakea sitä tehoa irti sillä tavalla.

34:25Tuossa on kyllä hyvä aasisilta. Tuossahan olikin, kun Hesarissa uutisoitiin, että tavoitteena olisi oikein nyt 2032 tai mikä se olikaan, että julkisesta puolesta tavallaan 20 prosenttia, tai vähennettäisiin 20 prosenttia porukkaa, se on vissiin suurin osa tavallaan, että ei palkata eläköityneiden tilalle uusia, ja sitten tavallaan haetaan ne tekoälyllä, paikataan se tavallaan se 20 prosenttia, mitä sieltä jää, että miten sä näet ton tekoälyn, ja sä itsekin vissiin tykkäät, tai ainakin linkkarissa näkyy monesti sun noita tekoälykuvia ainakin ja muuta, mutta sä oot ilmeisesti perillä tekoälystäkin, niin mitä tota...

35:02Joo, mä näen, no hyvä esimerkki on, että mulla on tuommoinen se työllisyyspalveluissa noin, eli työllisyyspalvelualue, missä on Turku vetokuntana, mutta siinä on mukana 22 muuta kuntaa. Meillä on yhteensä 330 tyyppiä About Dunissa. Tämän valtuustokauden aikana, eli 25-29, niin About 60 eläköityy. Että kyllähän sieltä se skenaario löytyy heti, että... Niin, eli 20 pinnaa eläköitystä. Niin, no joo. Se on siis 330 ja 60 eläktyä. Niin, että se on aika iso määrä.

35:35Mutta se vaatii ensimmäisenä tavallaan toimintaa, kulttuurin ja mindsetin muutoksen, että ei vaan automaattisesti koko ajan palkata lisää. Se on se malli, mitä tällä hetkellä tehdään. Tänä aamuna tuli taas yksi rekrytointijuttu, mikä pitää hyväksyä. Tämä vaatii ehkä sen, että me aina mietitään, että mikä on se vaikkapa tässä esimerkiksi työllisyyspalveluiden fokus. Missä me tuotetaan se lisäarvo sillä rahalla, mitä siihen käytetään. Siellä on paljon ihan perusautomatisaation juttuja.

36:07Me lähetetään edelleen PDF-fileja asiakkaille, jotka niiden pitää täyttää kynällä, skannata ja lähettää takaisin. Meille joku syöttää sen datan järjestelmää. Siellä on suoraan sanottuja järjettömyyksiä, mitä pystyisi, ei tarvitse mennä edes tekoälyn puolelle, vaan voidaan automatisoida ihan eri tavalla. Hedelmät roikkuu vähän alempana vielä. ja itse pyöritään settiä, joka melkein vaihtuu, ei nyt ehkä ihan viikoittain, mutta kuukausittain, koska eri mallit menee, sanotaan, että nyt on tähän asti käyttänyt varmaan yhdeksän kuukautta klaudeen, nyt näyttää taas, että pitää siirtyä chat GPT-Kodex-maailmaan, ajaa niitä kaikkea erikseen, mutta mä näen, että siellä on ihan valtavia mahdollisuuksia, me ei edelleenkään ymmärretä, miten paljon siellä on, Ja oma driveri sille ei ole missään nimessä se, että me elämme irtisanomaan ihmisiä.

37:27Enemmänkin se, että vaikka me pidetään tässä esimerkiksi työllisyyspalveluiden nuppiluku siinä 330. Mutta sen sijaan, että siellä kaverit syöttävät sitä skannatun PDF-n jotain tietosettiä meidän järjestelmiin, niin se onkin ehkä varissuolla tapaamassa paikallisia työttömiä ja kohtaa ihmisen ja tuottaa sen lisäarvon sitä kautta. Eli mulle se nyt tässä kaupungin kontekstissa tekoäly on ennen kaikkea sellainen mahdollista ja ehkä jopa työhyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisää, eli päästä siitä jatkuvasta manuaalisesta tekemisestä siihen, että tuotetaan oikeasti lisäarvoa.

38:10Totta kai siinä on muutosvastarintaa, siellä on aina se viisi pinnaa, jotka on ihan tyytyväisiä, että tekee sitä manuaalista tiedon syntyisyyttä. Se on jo hyvä, jos on vaan viisi pinnaa. No en tii, että tämä nyt oli ehkä heitto. Mutta kuitenkin siihen, että otetaan tämä kokonaisvaltaisesti huomioon, mutta se liikkuu niin pirun nopeasti tämä setti tällä hetkellä, että kaikkeen pitää ymmärtää mun mielestä se, että tämä nyt ei ole mikään sellainen vuosituhannen alun internet-kupla.

38:38Ja tämä muuttuu, en mä oon nähnyt näin nopeeta teknologista muutosta tai murrosta ikinä. Ja kyllä mä nyt olen 30 vuotta kattonut tekkiä joka päivä hyvin läheltä. Ei nyt varmaan ole alan guru millään tavalla, mutta ei nyt sillain ihan ummikkona tai sinisilmäisenä sitä katoja. Mulle se on ennen kaikkea mahdollisuus, mutta meidän pitää ymmärtää käyttää se, koska jos sitä ei käytetä, niin siitä tuleekin yhtäkkiä sitten yli uhka. Joo, tuossakin naapurihuoneessa pyörii MacMinillä Hermes-agentti, joka hyödyntää chat GPTä aivoina just, että onko sinulla sanottu, että sinulla oli pari konetta, missä pyörii, niin millä?

39:18No mulla on minikone, mun setup on pari Mac-iä, toinen minikone, toinen ihan perus airbookki ja mulla on tavallaan database, näitä tieto, ehkä knowledge space on paras sana, niin obsidiani, eli siellä on kaikki mahdollinen on siellä. Sitten valtava määrä erilaisia cloud-skillsseja, mitä on luotu. Ja tavallaan ehkä... Et sä käytät Clouden, mikä se on, Coworki vai mikä se on? Mä käytän nyt sekä Coworki, joo se pääsee katsoa sieltä, kode käytän aika paljon, nyt on ehkä käyttänyt kevään aikana, kesän aikana eniten ihan suoraan obsidiaanin terminaalista Clouden kodea, ajanut siellä erilaisia settejä.

40:06Nyt ehkä tässä kesän hyvää aikaa ehtii käyttää enemmän itse tähän oman kyvykyyden osaamisen hieman aikaa. Varmaan se Codex ja Chat GPT. Mulla on Heigenit AI-videoden tuottamiseen. Sitä ajattelin, että pitää pikkasen kuvata avatari lisää kesän aikana. Ajattelin, mikä sorja on uusi? Heigen eli tekee käytännössä, mutta mulla on digitaalinen kaksonen käytännössä. Viimeisimpänä esimerkkinä olisi pitänyt mennä Mursian kaupunkiin Espanjaan ennen millään ehtinyt.

40:41Lähetin sitten, siinä on kaikki Eleven Lapsin kautta mun äänikloonit tehtynä. Eli ei erota käytännössä, että sen olen minä, joka siinä videolla puhuu. Ehkä jostain tietyistä sanosta saa pikkasen jotain kiinni. Lähetin just tosiaan Mursian. Siellä oli tämmöinen startup-tapahtuma ja kaupungin edustajat paikalla. niin lähtin sinne itse asiassa sitten AI-videon itse asiassa, minkä ne vetivetivetivet espanjaksi totta kai, niin sitten vaan heijasti seinälle ja sain itse videon siitä, ja näytti oikein hyvältä.

41:15Eli hyvin monenlaisia settejä, ja kehitys menee ihan sikanopeasti eteenpäin. Varmaan pitäisi käyttää pari tuntia päivässä aikaa, että olisi oikeasti ihan kaikessa mukana, mutta ei ikävä kyllä millään ehdi, eikä välttämättä jaksakaan. Joo, itse suosittelen siihen sinun kakkoskoneelle testaamaan Hermestä, jos olit muutenkin siirtymässä kodeksia testaan, niin sinähän voit kodeksin laittaa sillä aivoiksi ja samalla kumminkin käyttää normaalisti sitä kodeksiä myös.

41:47Joo, minulla on sanonut, että minikone on rakennettu, mainitsin tämän kasvu- ja elinvoimaohjelman, niin siitä itse asiassa tulee viestintätarkoituksiin, tulee lavapolla tehty saitti, joka sitten elää aktiivisesti, eli tavallaan se minikone hoitaa sitä ennakointia, eli sitten tuottaa sinne dataa, mitä markkinoilla tapahtuu, ja päivittää dynaamisesti sitten tätä setupia. Se on tämmöinen elinvoimaohjelman live-versio, että se on tuossa elokuun aikana valmiiksi.

42:18Katsotaan nyt sitten, miten laajasti se voi jakaa, mutta tällaisia hyvin mielenkiintoisia juttuja pystyy tekemään. Joo, se on just näin. Siellä on paljon mahdollisuuksia ja mielenkiinnolla seurailla, mitä tapahtuu julkisella sektorilla yleisestikin. No ikävä kyllä hirveän paljon ei ole tapahtunut. Suomessa löytyy sieltä täältä hyviä esimerkkejä, mutta meidän pitäisi laajemmin pystyä käytännön esimerkkejä tekemään. Tässä puhuttiin Tampereen yhteistyöstä, tässä on heidän kanssaan paljon puhuttu, että haetaan niitä parhaita käytänteitä ja kopioidaan ristiin rastiin niitä sitten.

42:54Sama toivossa tapahtuu, vaan ehkä muiden kuntien kanssa. Siellä aina joku menee jollakin tietyllä sektorilla nopeammin, mutta me ollaan koko Suomen julkisella sektorilla hirveän huonoja hakemaan muualta niitä juttuja. Aina pitää olla joku oma hanke ulkoisella rahoituksella tai jotain muuta, ja sitten tehdään jotain, mutta sekä ne mene tuotantoon asti tavallaan. Tuossa voidaan parantaa paljon. Kyllä minä nyt ehkä naivisesti uskon, että tämä Suomen krooninen julkisen talouden alijäämä voitaisiin hoitaa pois tekoälyllä.

43:24Joo, se olisi kyllä kiva nähdä. Mitä sä luulet, onko siinä hidastimina tavallaan esimerkiksi se, vai oliko se nyt niin, että tekoäly ei saa edes päästää kaikkein kriittisimpiin datoihin kiinni tavallaan, että vaikka niitä on eri tavallaan rekistereitä ja muita, niin tavallaan se on varmaan olla aika varovaisia, että mitä laitetaan kiinni sinne. No pitää ollakin, mutta sanotaan kyllä meillä tämä tietosuoja, yksityisyyden suoja, niin jotenkin niitä käytetään tavallaan sellaisena roadblockerina vähän kaikkeen. Sanotaan, että ehkä mun omasta perspektiivistä suurin este tekoäylön laajamittaiselle käyttöönotolle on osaamisen puute.

44:09Jengi on käyttänyt, ne on piirtänyt jotain viisi jalkaisia koiria gopilotilla ja tehneet sitä perussettiä ja ei tavallaan nähdä sitä, että mitä kaikkea voi tehdä. Mä oon ottanut ehkä omaksi roolikseni pyytämättä kaupungilla sen, että mä näytän, mitä kaikkea siistejä juttuja pitää. Ihan tämmöinen show and tell tyyppinen juttu. Tavallaan tietoisuus siitä, mitä kaikkea siistiiä voidaan tehdä ja saadaan aikaan, niin se lisääntyisi. Se on ehkä ensimmäinen juttu.

44:33Sitten se varovaisuus nimenomaan kaiken suhteen on viety vähän liian pitkälle. Varsinkin jos ottaa ihan esimerkkejä Virosta tai Ruotsistakin, niin siellä tulkitaan aika vaikka GDPR, niin paljon laveammin täsmälleen saman EU-lainsäädännön kautta. Suomessa meillä on mun mielestä syntinä, helmasyntinä se, että vedetään kaikki mahdollisimman tiukasti. Ja se voi liittyä rajapintojen avaamiseen työllisyydessä. Meillä on paljon esimerkkejä, missä valtion instanssit kieltäytyvät tekemästä niitä.

45:07Ja tätä on kaksi vuotta tapeltu. Me voitaisiin hoitaa meidän työllisyyspalveluita paremmin, jos me saataisiin tietynlaista dataa. Me voitaisiin jalostaa sitä. Sitä ehkä voitaisiin avata kolmansille osapuolelle yksityisessä sektorilla, että he pääsivät innovoimaan. niin meillä on paljon puutteita tuolla puolella. Ja totta kai kaupungin tai kuntien julkisen sektorin pitää olla varovaisempia, eikä meidän pitää lähteä rakentamaan ne sellaisia, mitä yksityinen sektori voi rakentaa.

45:33Mutta me ollaan välien tiukkoja. Joo, varmasti näin. No mitä sitten, jos siirrytään tarkastelemaan Turun startup-skenejä ja startup-tasoa, Niin mitä sä kuvasit, että mitä se ekosysteemin tila on tällä hetkellä? No tää on mulle toki sydämen asia. Ja sanoisin silloin kun aloitinkin, että tää on varmaan se ensimmäinen, mitä mä lähden katsomaan. Enkä väitä, että mä en nyt ole tehnyt siellä mitään valtavaa muutosta. Mutta mun mielestä meillä on aika hyvä tilanne.

46:11Että nyt kahden vuoden aikana, kun tehdään joka vuosi tämmöinen startup-selvitys, niin tämä toimintaympäristö, kun eka kerran tehtiin, se oli keväällä 2004, niin oli verrokiryhmän huonoin. Vuosi myöhemmin oltiin hypätty kärkeen. Kyllä se duuni on lähtenyt, se on ollut vielä paljon sitä ehkä jopa näkymätöntäkin duunia. Totta kai meillä on Boost, joka houkuttelee opiskelijoita tosi hyvin ja paranee koko aika. Nyt me ollaan Business Turkuun luotu tämmöinen Startup Hub. Yysalan Jussi vetää sitä pitkä startup-yrittäjä taustataustalla, eli just oikein tyyppinen kaveri tietää. On itse elänyt sitä kurjuutta ja mahtavuutta pitkään.

47:00Hänellä on hyvä tiimi Elias, Jon, muita siinä. Nyt ne ihan perusedellytykset on luotu. Meillä tulee tuohon vanhaan Obo Akademin kemian labroihin tällainen Akselia tai Startup Hubi tuossa yliopistomäellä. ja luodaan nyt ensimmäisen, mikä Marja01 on vielä, mutta se on ensimmäinen tämmöinen tila, minne me houkutellaan yrityksiä, ja siinä on tosi paljon tulossakin. Eli näitä perusedellytyksiä on luotu, ja näyttää aika hyvältä. Voiko siitä lukea jostain lisää, tai onko siellä näkyvissä mimmosia tiloja siellä vapaa-ainoita?

47:40Joo, siis Business Turun sivulta löytyy Akselia, on rakennuksen nimi, ja Startup Hub nimellä varmasti löytyy myös. Ja se on ehkä ainutlaatuinen tila siinä mielessä, että siellä on labrat, toimistotilat ja jopa tämmöinen pienimuotoinen valmistamistuotantotila, tilahalli myös. Ja nimenomaan tavallaan tietyn alan firmoille sopii. Ja näitä tulee valmasti lisää. Onko se tämä kemian puoli? Se voi liittyä totta kai bioon, kemiaan, lääketeollisuuteen, mutta ilman muuta periaatteessa mihin tahansa, missä tarvit ehkä enemmän tutkimusperspektiivistä.

48:21Sitten sitten tiloja kautta kalustoa. Ja ajatuksena myös se, että ei tarvitsisi heti pienen startupin investoida itse kaikkeen tällaiseen, vaan ne on sitten ehkä enemmän liisari kautta vuokrapohjelta käytössä. Joo, no niin, loistavaa. Kuulostaa järkevältä. Joo, mä oon kuullut siitä aikaisemminkin, että tavallaan se laboratorio-olosuhteiden rakentaminen, tai jos tarvitset sellaisia kyvykkyyksiä, niin se ei ole ihan helppoa välttämättä. Ei, totta kai jos pitää itse investoida kaikki tuollaiset, niin se on raskas investointi.

48:56Tuo on ehkä hyvä esimerkki just siitä mahdollistamisesta. Voisiko meillä olla yhteiskäytössä joku korkealuokkainen 3D-printteri tyyppinen setup, mitä saa sitten maksua vastaan käyttää, mutta ei tarvitse hankkia sitä yhtenä esimerkkinä. Resiini 3D-tulosti. No joo näitä, ja sitten kun miettii sen saman homman, että tämä etenee niin sairaan, että sä ostat jonkun laitteen tällä viikolla ja kolme kuukautta ja tulee jotain ihan ennennäkömyötä taas markkinoille, niin siellä on paljon.

49:27Mutta minulla on tällä hetkellä erittäin vahva usko, että startup-ekosysteemi lähtee tästä kukostukseen. Pitää tehdä paljon asioita vielä. Se rahoitus on toki yksi keissi. Siinäkin me ollaan tehty hyviä juttuja. Turossa meillä on tällainen 23 miljoonan suuruinen elinkeinorahasto tai kasvurahasto, mihin siirrettiin pikkasen varoja toiselta puolelta. Me ollaan tehty ensimmäiset komitmentit, eli me ei missään nimessä kaupunkina sijoiteta suoraan yrityksiin, sitähän me ei osata ollenkaan eikä pidäkään, mutta me voidaan rahastoihin sijoittaa.

50:01Ja tuossa nyt on kaksi ensimmäistä on sekä julkisia, mutta klousaamassa. Ensimmäinen meidän komitmentti oli tällaiseen Redstonein operoimaan Blue Fund 1, eli nimenomaan sininen talous Itämeren alueella. ne saa, jos eivät ole saaneet sitä ensimmäistä closingin tehtyä, niin se on hyvin lähellä. Toinen on sitten hyvin periturkulainen Montu Ventures, eli täysin opiskelijavoimin toimiva paikallisiin yrityksiin, research to business caseihin sijoittava firma.

50:33Ja siinä on itsekin ollut paljon mukana ja saatiin miljoonan euron rahastokasaa, ja kaupunki menee sinnekin noin kymmenen pinnan osuudella mukaan. Kuulostaa järkevältä. Tässä oli tämmöinen ennakkotieto, että kaupunki tavoittelisi yli 200 bisnesenkelin verkostoa, mikä on tavallaan tämmöinen vähän maailmöä katsottu siinä, mikä on järkevä. Osat sanoa, että onko enkelisijoittaja tuommoinen rakenne hyödyllinen, että siellä on paljon enkelisijoittajia viedä fundeja vai?

51:05Ehdottomasti, koska kyllä se jos mietitään startup-yrittäjä ja kyllä se on varmasti omakin yrittämisen tuskaan kaikkein eniten liittynyt siihen rahoitukseen. Ja meillä on paljon enkeleitä. Fiban ei ehkä niin aktiivisesti ole pystynyt kaikkia keräämään mukaan tällä alueella kuin ehkä jossain muualla. Toki Fibankin on täällä, eli Suomen bisnesenkelit. Mutta se Malmolla on hyvä esimerkki siitä, että miten tämä tavallaan kokonaisuus on luotu. Eli siellä on sitä paikallista yrittäjää, siellä on sitten kunnan, kaupungin tukea ja hyvin aktiivinen tapa toimia.

51:42Ja kyllä tämä meidän omalla Startup Hubi-porukalla, Pyysalan Jussin porukalla on hyvin tiedossa, että miten tämä pitää laittaa pyörimään. Monttu on nyt hyvä esimerkki siitä, että kyllähän siellä on tällaisia ankkurisijoittajia, kuten kaupungin tai Liedon saa sitten säästöpankkisäätiö, mutta sitten kaikki loppurahan on pitkästi yli puolet on tullut sielläkin paikallisilla enkeleiltä. Ja se, miten me saadaan, mikä on hirveän tärkeää, ja tämä palaa ehkä siihen Tukhoma-korttiin, eli miten me saadaan ne menestyneet yrittäjät, jotka on täältä päin kotossa ja tehnyt eksittäjä sijoittamaan uudelleen tänne.

52:16Peter Sarli nyt on ihan loistava esimerkki, joka tekee tätä. Totta kai hän sijoittaa myös muualle, koska se nyt on vaan järkevää, koska ikävä kyllä ihan kaikki ei vielä Turussa ole. ole, mutta eikä tietenkään Suomessakaan, että ilman muutahan se pitää miettiä globaalisti, mutta näitähän me tarvitaan lisää. Eli täällä joku pärjää, menestyy ja sijoittaa siihen koko alueen kasvuun. Ei tietenkään voida olettaa, että se on se ainoa päätöksentekokriteeri, mutta kun tätä kokonaisuutta luodaan, niin tämän tyyppiset ihmiset on hirveän tärkeää.

52:51Joo. Tässä on tavallaan On ollut, tai startup-selvityksessäkin ilmeisesti ollut, että yhä useampi yritys tavallaan tavoittelee sitä kasvua, ja erityisesti ohjelmisto- ja yrityspalveluyritykset, niin onko sitten mitä, onko kansainvälistyminen sitten ainoa tie niille, vai miten meidän oma markkina sitten siinä? Ei meillä nyt siihen Turku nyt alueena ole, eikä Suomikaan ole kummoinen markkina. Kyllähän suomalaisten startuppien ongelma on ollut se, että kotimarkkina on pieni tai jopa puuttuu tietyllä alueella. Siinäkin se Tukholman kortti siinä on heti valtavan paljon enemmän tuossa ihan lähistöllä markkinaa.

53:37Ja onhan meillä paljon yrityksiä, jotka lähtee suoraan tavallaan tällaisella perinteisellä Bon Global-ajatuksella, eli haetaan ne markkinat ihan mistä vaan. Ja totta kai tällä hetkellä, varsinkin covidin jälkeen, niin ei sun tarvitse matkustaa joka paikkaan. Kyllä mä muistan itse, että tuossa 2017-2018 kävin Mosambikissa kolme kertaa juomassa kahviasiakkaan kanssa, ennen kuin päästiin edes keskustelemaan, tai taisi olla teetä. mutta keskustelemaan kunnolla diileistä. Tällä hetkellä se hoituu Teamsilla, että kyllähän sinulla on siihen mukaan tekoäly ja tarkentointi, markkinointi, automatisaatio, niin nythän on mahdollisuus myydä maailmalle.

54:23Se, mikä on ehkä huolestuttavaa Suomessa, on, että vaikka sanotkin, että Turussa nyt tämä kasvuhalukkuus on lisääntynyt, mutta koko Suomen tasolla se voisi olla vieläkin kunnia ja himoisempaa. Kyllähän tämmöinen pieni maa kuitenkin, se on vähän tavallaan, että se on investiin, me halutaan tänne investointeja, mutta se on export out, ei meidän pitää myydä se kama muualle. Siitähän se tavallaan tuottavuuden lisäys, arvon tuotannon, arvon luonnin lisääminen tulee.

54:51Ja tätä me lähdetään nyt esimerkiksi Business Turun kautta aktiivisemmin tukemaan, eli siellä varmasti valitaan tiettyjä markkinoita, aletaan tekemään tavallaan ei nyt mitään stupin tyyppisiä delegaatiomatkoja, mutta vähän pienemmässä mittakaavassa tämmöistä vienin edistämistä. Sitä myös yhteistyössä muiden isojen kaupunkien kanssa, eli autetaan yrityksiä tekemään kasvua ja nimenomaan vientiin. Joo, sehän on, tuo kasvua kun mietin, niin se on jännä, kun välillä, tai aika monikin yrittäjä on sillä lailla, että ei edes halua kasvaa, vaan tavallaan pidetään se paletti mahdollisimman pienenä ja sitten vaan se kapasiteetti tapissa ja sitten ollaan siihen tyytyväisiä tavallaan.

55:31Ehkä monilla on tullut näpeillekin sitten, kun on tehty. On tullut ja itsekin olen hakenut sitä perinteistä exit-polkua, eli aggressiivista kasvua ja ehkä enemmän epäonnistumisia kuin onnistumisia silläkin puolella. Totta kai se on pelottavaa, se on riskialtista, rekrytointi on riskialtista, kaikki on riskialtista ja vähätorillakin lehmusten alta kävelykin on riskialtista. Niin, mä kuulinkin siitä. Mutta mä ymmärrän hyvin, sanotaan, että jos sulla vaikka se B2B SaaS-firma, ja sä teet kaksi miljoonaa vuodessa liikevaihtoa, kolmenkymmenen pinnan katteella, sä omistat firmasta 95 pinnaa.

56:10En mä nyt mene moittimaan, että se kaveri haluaa pitää sen sellaisena. Mutta sitten toisaalta se, jos me mietitään koko aluetta ja Suomea, niin se, että me saadaan näistä kahden miljoona firmoista, että kymmenen miljoona firmoja, niin se vaikutus alueella on ihan valtava. Koska tommonahan mielestä puuttuu Suomesta, Ja toki midcap on erilainen Saksassa, Tanskassa kuin Suomessa esimerkiksi tällä hetkellä. Mutta mehän ollaan perinteisesti... Tarkataatko sä, että niitä on enemmän semmoisia keskikokoisia vaiheja?

56:37Niin, nimenomaan. Nimenomaan ne voi olla perheyrityksiä, ne voi olla muita keskikokoisia firmoja. Näitähän meidän pitäisi saada lisää. Suomessa vissiin korostuu ne päätet. Molemmat päät korostuu. Meillä on sitä, mitä nyt 70 pinnaa plus yrityksistä on mikroyrityksiä. Mikä se on sitten määritelmä? Suurin osahan on yksinyrittäjää. Siitähän se riski, että falkkaat sen ensimmäisen työntekijän, on ihan valtava. Nyt toki Gentiin kautta sä saat hyvät tuet siihen, että suosittelen lämpimästi, kuten taidettiin jossain puhukin.

57:13Mutta tässä tavallaan se, meillähän nyt on ehkä, jos miettii Turun elinvoimaa tai kaupunki, niin jossain määrin sidotutkin kädet, eihän meillä ole niitä veroporkkanoita tai mitään tämmöisiä, mitä me voitaisiin käyttää. Mutta meillä on paljon muita juttuja. Nythän oli hirveän mielenkiintoinen artikkeli tuossa Hesarissa, oli kuin viime viikolla vai viikonloppuna siitä, että Norja rakentaa sitä hyvinvointivaltiota, mihin Suomella ei varaa. Se oli minusta tämä kummallinen otsikko. Siinähän oli just niitä samalla keinoja, mitä me voitaisiin käyttää ilman, että meillä on mitään öljytuloja.

57:48Jos puhutaan tavallaan, että sinulla on alueellisia erityisveroalueita tässä, niin sehän ei ole mitään muuta kuin poliittisia päätöksiä. Tuolla puolella meillä tietysti kaupunkina ei ikävä kyllä ole niitä keinoja. Sanotaan, että kun jenkkikollegoille juttelee kaupungin tyypeille, niin aina kun he hakevat jotain Googlen pääkonttori, niin se on valtava veroisentiivi, mikä lyödään ensimmäisenä. Kunnallisvero mattoon, kato vaan. Joo, se on varmasti hauskaa.

58:15Minä en tietysti varmaan jotain kiinteistöveroa ja muuta, mutta pienimuotoisia settejä. Mutta valtiotasolla me voitaisiin tehdä paljon dynaamisemmin noitakin asioita. Ja se on muun muassa Hesari-artikkeli Norjasta oli hirveän silmiä. En mä tiennyt noista jutuista itsekään. Se oli hirveän silmiä avava. Näitä meidän pitäisi tavallaan joka ikisellä sektorilla miettiä, että mitä oikeasti voidaan tehdä. Tämä palaa ehkä siihen, mistä puhuttiin tuossa alussa, että syöttääkö siellä joku mun työllisyysalueen työntekijä sitä dataa siitä skannatusta PDF-stä vai tekeekö se jotain muuta.

58:47Se lähtee hyvin pienistä asioista, että miten me voitaisiin tukea sitä yrittäjää, yrityksiä. Eikä mä näe, että totta kai me tuetaan jotain bajeria, se on ihan äärimmäisen tärkeä. Jos bajeri olisi täällä, niin nousisi kunnallisvero aika kummasti heti. Mitä se yhteisveron muuten jakaantuu? Onko se 50-50 vai miten se jaetaan valtion? Siis se menee hyvin paljon, että kotipaikka on yksi, missä sun työntekijät on, eli sieltä se lasketaan. Ja Bayer työllistää täällä tosi paljon, mutta se pointti, mitä olin sanomassa, oli ehkä enemmän se, että eihän ne nyt Bayer tarvii muulta henkilökohtaisesti esimerkiksi yhtään mitään, ne pärjää ihan loistavasti.

59:28Totta kai me tuetaan kaikessa, mitä ne ikinä tarvitsee, on se sitten pääministeri paikalle keskustelemaan jostain tietystä ongelmasta tai jotain muuta, mutta tavallaan se, että miten me luodaan niitä edellytyksiä kaikin tavoin erikokoisille firmoille, erikokoisille ekosysteemeille, on ne niitä meidän kärkialoja tai mitä tahansa muuta, niin se, että me ajatellaan näitä, että mikä on sen julkisen sektorin työntekijän vaikuttavuus tiettyihin asioihin.

59:58Ja pystytäisiin miettimään, olen itse miettinyt, että minun tärkein tehtävä ensimmäisenä startup-yrittäjätaustaisena ihmisenä tuolla kaupungin johdossa on se, että pystyisin lisäämään sitä ymmärtämistä siitä, miten se liike-elämä toimii, millä perusteella yrittäjät, yritykset tekevät päätöksiä, mitä ne tarvitsevat, mikä se tuki on kaupungilta, miten nopeasti asioiden pitäisi tapahtua. ja se, että ymmärretään, että se toiminta silloin, kun sulla on omat rahat pelissä, on pikkasen erilaista kuin se, että me toimintaan virkamiespohjalta.

1:00:31Joo, se on varmasti, jos ei ole ikinä ollut yksityisellä puolella jotain lapsuuden kesätyötä lukunattomatta tai teiniaikojen, niin sitä tosiaan näkemystä ei välttämättä oikein ole. On se, että kyllä se. Mä oon tykännyt ihan hulluna olla tuolla duunissa. Mulla on äärimmäisen mielenkiintoinen duuni. En pysty kuvitellään, että tekisin mitään muuta kaupungin palveluksessa kuin just tätä duunia. Monesti kysyi, että jaksatko, miten viihdyt tai kaikki tällaista asiaa.

1:01:00Sanon vaan, että mistä stressi tulisi? Stressi on ollut mulle sitä, että herät aamun viireet miettimään yrittäjänä, että mistä mä töiden sata tonnia puoleen päivän mennessä. Silloin tulee stressi. Se, että nyt me ratkaistaan, toki mä tykkään tästä yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta, ratkaistaan asioita, mahdollistetaan kaikkea tätä, mutta tästähän tulee hyvä mieli eikä millään tavalla stressiä. Tämä on siinä mielessä ihan erilaista. Ei ole itse siinä mangelissa samalla lailla.

1:01:29Ei ole, mutta ehkä se, että ymmärrettäisiin se, että joku on ja sen jonkun stressi saattaa helpottua, että se kaupungin päätös tai lupa tai muu tulisikin tänään eikä ensi viikolla tai kolmen kuukauden päästä. Eli tavallaan tämän vaikuttavuuden ymmärtäminen ja sen kautta toiminen on ehkä myös niitä juttuja, joita mä haluan tuolla sisäisesti edistää. Joo, tuossa kalikka kalahtaa aina välillä. Ja tuossa tulikin mieleen tuosta aikaisemmasta, kun itsekin tosiaan yksinyrittäjänä, ja se olisi ajatus mahdollisesti lähikuukausina sitten palkata ensimmäinen työntekijä, niin onko mitään vinkkejä tai kannattaako unohtaa suoratekeleltä vai?

1:02:06Ei, ihan muuta. Niin ei varmaan voi sanoa. Sanotaan, että Suomessa ehkä tällä hetkellä mun mielestä kaikkein suurin ongelma on se, että me ollaan vajattu sellaisen tietynlaisen koomaan. Kaikki menee kuitenkin päin helvettiä ja ei se talous tai tuottavuus kasva kuitenkaan. Ja nythän me holtataan päätöksiä, on se kampaamossa käynti tai uuden auton hankkiminen tai mikä se ikinä onkaan. Ja tämä kotimarkkina on täysin näivettynyt. Ja samahan tämä rekrytointi.

1:02:31Nyt on onneksi tullut tuloksia siitä, että on noussut merkittävästikin rekrytointiaikeet. että kauppakamari tekee säännöllisesti noita tutkimuksia. Ilman muuta se on aina case by case, pitää miettiä, että kannattaako mun se tehdä. Tukea löytyy, siis meillähän on hirveä määrä kaiken näköisiä rahallisia tukia. Esimerkiksi tämä Gen T setupin alla, niin sä saat kuuden kuukauden ajalta jopa puolet palkkasummasta, joka on maksimissaan 1 500 euroa kuussa suoraan tukea.

1:03:02Eli kyllähän näitä löytyy, eikä mä uskon oikeastaan muutenkaan, että se taloudellinen syy on se, minkä takia ei palkata. Mutta ymmärrän hyvin pienissä yrityksissä se perehdyttäminen ja se koko prosessi ja riski ja kaikki tämmöinen, se on pelottava asia ja tämä on ehkä semmoinen asia, mitä mä oon miettinyt paljon, että voitaisiinko me kaupungin puolelle tarjota tukea siihen nimenomaan pienyrittäjälle. Edelleenkään se bajere ei tarvitse todellakaan yhtään mitään, mutta tuolla sektorilla.

1:03:26mutta tota... Tuossa rekrytonni olisi hyvä, koska mitä mä oon ymmärtänyt, ja kartotin tota, niin se vaatisi tuhannen euron panostuksen, tai että pitää tehdä kaikki työturvallisuusselvitykset ja mitä kaikkea siinä oli. Suunnilleen tonni menee tuohon paperityöhön rahaa, ennen kuin sä pääset... Niin, ja tässä voisi olla sellaiset noissa, voisi olla valmiit templat olemassa ja muuta tukea siihen, että miten tämmöinen tehdään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja helposti.

1:03:52Joo, siinä on varmasti. Siinä on jo, sitä pitää itsekin jumpata vähän vielä, että mitä kaikki. Mutta ilman muuta palkkaa, palkkaa, myönnämme sinulle joku Gentia, mitä oli seuraavassa podcastissa välittömästi. Se on hyvä, kauttaan miten kävi sitten. Joo, siinä on, no se on nykypäivänä kiusaus tehdä sitten freelancer pohjalla, niin kuin monesti onkin. Ja monesti sitä tavallaan, no se on lisääntynyt viime vuosi tosi paljon, että tehdäänkin freelancerina.

1:04:16Eikä siinä nyt mitään, no tunnen omista firmoista hyvin tilanteita. Jossain välissä on ollut yksikin firma, niin täällä mentiin viime kesän asti täysin friikkupohjalta, että kaikki oli aave hankittu. Sen jälkeen alettu siirtämään niitä omiksi työntekijöiksi, tavallaan ehkä riskit pienentyneet ja se tuottaa tietynlaista lisäarvoa. Se kiila ainakin kaventuu siinä, mikä on se maksettu summa ja mikä tulee perilleen asti tavallaan. Joo, se on totta ja kyllähän on, kyllä mä uskon, että toi on jonkun ennuste, että Jenkeissä on 40 pinnaa työvoimasta alkaa olemaan frikkuja.

1:04:58Sitten taas toinen osoittaa esimerkkinä Tanskassa, missä on tämä malli, missä sä toki voit saada hyvin helposti kenkään, mutta sitten taas tavallaan sen yrityksen kannalta se työllistäminen on tehty todella matalaksi, tai se kynnys tehdä. rekrytoidaan matala. Eli kyllähän tuommoinen malleja on monta. Ei niitä nyt kannata lähteä millään tavalla dumaamaan. Mun mielestä frikkojen käyttö on ihan normaalia. Silloin se ehkä menee mun suosikkeaiheeseen yrittäjämäiseen ajattelutapaan. Eli mä olen ehkä itse vastuussa tietyistä asioista, mitä mun elämässä tapahtuu.

1:05:32Siinä on ne insentiivit. On sillä lailla vähän lähempänä siitä. Joo, todella. Sun on pakko toimittaa, jotta se yhteistyö jatkuu. ja sitten tavallaan, kun sä oot silleen tietyllä tavalla löysässä hirressä, mutta sitten jos se kaikki menee hyvin ja sitten et omasta työs erinomaisesti, niin kenelläkään ei ole mitään insentiiviä luopuus siitä yhteistyötä. Ei ole, upsadi ilman muuta, ja totta kai ei se kaikille sovi. Ja onneksi se ei olekaan mikään pakollinen malli, että voit tehdä myös muilla tavoilla, mutta en usko, että lähtee millään tavalla vähentymään.

1:06:06Ja tuon aina tuosta ollut keskustelua, että pitäisi ihmisillä antaa, kun ne syntyy, niin henkilötunnukseen lisäksi myös y-tunnus. Mun mielestä se olisi tosi kova. Olisi muuten. Toiminimi kaikille, tiedätkö, kun syntyy. Itselläkin olen toiminimi, mitä en ole ikinä käyttänyt, kun joskus kauppakorkeassa sanottiin, että nyt vaan toiminimi pystyy. No selvä, homma. Laitoin, mutta nyt on osakeyhtiön kautta tehnyt enemmän hommia, mutta olen nähnyt sen järkevämmäksi.

1:06:28Joo, ja monesti onkin. Kyllä. No mitäs sitten, tässä on ollut ihan hyvää keskustelua ainakin omasta mielestäni, ja myötät, että jos otetaan vähän loppukierrosta ja ruvetaan, vai onko vielä joku aihe, mitä sä haluaisit itse nostaa? Eikään tuossa nyt aika monta tullut. Vedetään vaan loppukirjaa. Noniin, malluilla kanssa. Mikä on yksi elinvoimaan liittyvä uskomus, jonka yrittäjä taustasi on saanut sinut kyseenalaistamaan? Onpa huono kysymys kyllä, mutta tuleeko mitään mieleen tuohon?

1:07:00No ei mä tiedä, ei välttämättä elinvoimaa. Kyllä mä niin kuin, en mä pääse siitä tavallaan tiikeriraidoistaan, en mä pääse siitä yrittäjätyyppisestä asenteesta tai tavasta jäsentää maailmaa varmaan koskaan eroinkaan haluakkaan. Kyllä mä oon sanonut, en mä henkisesti ala virkamieheksi tai henkilöksi varmaan koskaan, mikä ei tietenkään tarkoita, ettenkö sitä olisi, ettenkö toimisi sen pohjalta, mutta se on ehkä enemmän sitä, Se liittyy just siihen kaikkeen vaikuttavuuteen ja riskinottoon ja analysointiin, bisneskeisseihin, numeroihin ja nimenomaan ehkä kaikkein eniten minä huomannut, että tuolta puuttuu sellaisen välillisen vaikuttavuuden arviointiin.

1:07:48Garden Helsinki ei mennä sinne kovin syvällä poliittisista perspektiivistä, mutta on hyvä esimerkki. En ole huomannut vielä missään muussa kuin ehkä Ilka Kilpimaan, joka toki on hyvin jäävi tässä asiassa Gardenin edustajana, joka puhuu tästä välillisestä vaikuttavuudesta. Jos otetaan Tampereen Nokia-areena, niin se on ollut ihan järkyttävän hyvä bisneskeissi alueelle. Nyt me mennään ja ymmärrän, että se prosessi pitää käydä läpi ja se ei varmasti ollut ihan kaikkeen koshereen siinä mielessä.

1:08:18Mutta me unohdetaan se tavallaan, että mitä se tuo. Ja nyt tulee tosi paljon vastakkaanasetteluita, että pitääkö tukea tällaisia suurtapahtumia 20 000 henkeä konserttiin versus sitten jotkut yksittäiset taiteilijat luovan alan yritykset. Että ei nää ole niin kuin, tai pitäisi olla millään tavalla mustavalkoista poissulkevaa juttua, mutta se mitä toivoisin, ja tästä oli ehkä jo aikaisemmin puhettakin, niin tämä just tämä välillinen, mikä on se vaikutus aluetaluteen?

1:08:48Mitä se tarkoittaa, kun me saadaan matkailija tänne? Mitä se tarkoittaa, kun me tehdään yksi uusi elokuvatuotanto täällä? Ja tässä se kaupungin rooli on ehkä se tärkein, koska Suomi on kuitenkin aika julkis talousvetoinen maa, johtuen siitä ollaan pieniä ja ehkä nyt ei ihan niin köyheä kuin välillä uskotellaan, mutta tämä kaupunki, kun se investoo oikeisiin paikkoihin, niin me luodaan sitä välillistä vaikuttavuutta. Ja tämä on ehkä sellainen, mikä on ollut hirveän mielenkiintoinen itselle.

1:09:17En minä sitä tuolla tavalla ehkä yrittäjänä ajatellut. Mutta toisaalta sitten, ei sitä välttämättä julkkaripuolellakaan ajateltu pitkälle, että me tehdään helposti päätöksiä sen suhteen, että mitä se tuottaa heti. Vaikkapa joku, että rakennetaanko tietylle tuolle kerrostala. Se on yrityksessäkin sama, että kvartaalitalous tekee. On se totta kai, se on samoja elementtejä. Mutta esimerkkinä vaikka rakennetaan tietylle tontille asuinkerrostalo, josta saa tavallaan rakennusoikeuden myyntimielessä kaikkein eniten heti, vai hotelli, joka tuottaisi ehkä pitemmällä aikavälillä jotain.

1:09:52Mutta meidän pitäisi pystyä näitä, ja tämä liittyy kaupunkikehitykseen, rakentamiseen, tämä liittyy tosi moniin asioihin. Ne on pieniä tai ne on hirveän isoja, ja niitä on hirveän hankala arvioida. Ratikka, aivan loistavana esimerkkinä, ei kukaan pysty sanomaan edes 80 prosenttisella varmuudella, että onko kaikki selvitykset tehtyneet just oikein, tuleeko tapahtumaan näin. Ja osa menee just niin, osa menee yli, osa menee ali, tämä on ihan täysin normaalia.

1:10:17Mä ymmärsin ainakin, että se investointilaskelma ei ollut hirveän optimistinen ainakaan siinä tavalla. Sanotaan, että tuskinpa mitään keissiä on tässä kaupungissa noin tarkkaan analysoitu. Kyllä se sitten menee, tämä menee mennään takaisin tähän viime päivien suosikkiaiheeseen, tähän kaatuneeseen lehmukseen, eli ei me voida poistaa riskejä kokonaan. Sitten me istutaan himassa tai kaadetaan ne kaikki puut. Ja sama päätä ja nyt sitten on se asunrakennus, ratikka, hotelli. Me voidaan arvioida se, voidaan käyttää parhaita malleja, hakea benchmarkkeja ja se ei ole koskaan täydellinen ja kaikki päätökset tehdään aina tietyn epävarmuuden vallitessa.

1:10:55Ja sen takia meillä on päättäjiä poliittisia, sen takia meillä on kaupungin johtoja, sen takia meillä on yritysjohtoja, niiden pitää pystyä tekemään päätöksiä puutteellisen datan kautta. Koska se on aina näin. Okei, puutteellinen data voi olla 20 pinnasta tai se voi olla 80 pinnasta ja siinä on iso ero. Ja tässä se, että miten voidaan rakentaa tämmöistä ennakointikyvykkyyttä ja muuta, on sitten ratkaisevassa roolissa. Kyllä, kyllä. Eikö meilläkin pitänyt tulla se radanpäällishalli tuonne logomuolelle vai?

1:11:23Työn alla. Se on putkessa. Työn alla edelleen. Haastava keissi. Radanpäällinen rakentaminen on äärimmäisen kallista. Ja pari muutakin pientä muuttoja. Sitten vielä lisät 80 metriä savimaata siihen alle. Joo, onhan meillä tässä, jos miettii vanhaa kaupunkia, niin paikat, missä Suomen kaupungistuminen on alkanut ja syntynyt, vajoaa enemmän kuin vissiin missään muualla päin maailmaa. Onhan meillä omia haasteita hyvin turkuspesifisiä, mutta toisaalta mieluummin otan ne haasteet tuollaisena vastaan kuin sen, että meillä ei näitä olisi.

1:11:59Se on ihan totta. No mitä sitten turkolaisen yrittäjän tai osaajan pitäisi tehdä ensi kuussa, jotta hän hyötyisi Turun ekosysteemistä konkreettisesti? Tulee tähän mitään gentee ainakin varmaan. Joo, tuo työllistäminen on yksi täli työdelleen se, että meidän pitää ilman muuta kaupunkina markkinoina viestii näistä vielä voimakkaammin, että ne jengi törmää näihin teemoihin, mitä tehdään. Ja se on varmaan tämmöinen never ending juttu, ei voi koskaan tehdä tarpeeksi hyvin.

1:12:29Meillä on valtava määrä tapahtumia ja vaikkapa ne startup-tapahtumat, niin en ole yhdessäkään ollut, missä olisi alle sata ihmistä ollut paikalla. Ne on ollut tosi hyviä, mutta niitä on koko ajan. Business Turku järjestää ihan käsittämättömän määrän tapahtumien vuodessa. Ne voi olla hyvin spesifisiä tai yleisiä. Ja kyllä mä laittaisin seurantaan kaupungin eri kanavat. Itse toki tiedotan mahdollisimman paljon kaikesta, erityisesti linkkarissa ja pitää varmaan aktivoitua pikkasen muissakin somekanavissa, että mua saa seurata ilman muuta myös.

1:13:06Ja rohkeasti mukaan, rohkeasti kysymään jutuista, on se työllistymiseen liittyen tai liittyvää tai sitten nimenomaan kasvuun, rahoitukseen, niin kyllä meitä löytyy aika hyvä määrä asiantuntijoita, jotka pystyvät auttamaan. Mekin itse asiassa järjestettiin bisnesturun tuella myöskin, tai heidän tiloissa saatiin järjestää, niin järjestettiin tämmöinen viikonlopu yli häkätoni tuossa. Se oli kova. Näitä tulee varmasti lisää. Kyllä sanoisin, että elinvoiman perspektiivistä pyritään järjestämään enemmän sellaista kaupunkialustana, kaupunkimahdollistajana erityyppisiä juttuja.

1:13:44Se voisi olla esimerkiksi reverse pitching-tyyppistä keissiä. Meillä on tällaisia ongelmia, että lähdetään hakemaan vaikka häketonin kautta niihin ratkaisuja. Ja mehän mielellään ostettaisiin paikallisista yrityksistä, jota ei tietenkään voida hankintalain perspektiivistä näin suoraan tehdä, mutta jos paikalliset yritykset tarjoaisivat meille enemmän, osallistuisi tarjouskilpailuihin, niitä voidaan pilkkopienemmiksi ja hakea sellaisia oikeanlaisia malleja, niin sieltä varmasti syntyisi oikeanlaista yhteistyötä.

1:14:15No niin. Joo, no joo. No, tuossakin monia hienoja häkät on ne ja tulossa ja kaikki muita tapahtumia, että kannattaa kyllä seurata, mitä täällä tapahtuu. On ja sitten noitahan me tuetaan hirveän mielellään, että mullahan on tämmöinen suur tapahtumatiimi ja toki bisnes turku ja elinvoima suoraan muutenkin, niin pyritään hakemaan just tämän tyyppisiä tapahtumia, jotka tuo tänne suoraan vaikkapa liikematkaajia tai ylipäätänsä luo tätä ekosysteemiä, vahvistaa sitä ja sanotaan, että ehkä nyt hyvä ajatus tuohon on se, että ei voi olla niin hullua idea, että jos ei kannattaisi tulla juttelemaan.

1:14:55Joo, se on hyvä. Mutta saa toki välillä mailistäkin kiinni, WhatsApp ja moni muu kanava vielä paremmin, ja mielelläni ohjaan eteenpäin tai käyn niitä asian kimppuun. Noniin, joo. No mitäs sitten viimeisenä kysymyksenä, Abot, että jos katsot tuonne Turun 800-vuotisjuhliin, niin mikä on yksi asia, jonka haluat olevan silloin toisin kuin nyt? Jos se on se maali viiva jollain tapaa lähitulevaisuudessa, niin mikä pitäisi olla erilaisilla? Haluaisin, että me ollaan tässä koko elinvoiman tiimissä, jossa on suurin piirtein 450 tyyppiä töissä, niin me oltaisiin sisäistetty nykyistäkin paremmin sen vaikuttavuuden maksimointi, optimointi.

1:15:38Me olisi otettu merkittävä määrä tekoälyä käyttöön, jotta se meidän fokus on siellä lisäarvon tuottamisen puolelle. Pystytään näillä toimenpiteillä näyttämään loppukaupungille esimerkkejä siitä, että hei täällä on paljon tällaisia, niin kun käytiin tietty tuossa low hanging fruit termiä, niin pystytään ottamaan tästä koneesta enemmän irti. Meillä on asiat hyvin, meillä tulee tosi siistejä juttuja rakentamismielessä, kaupungin kehitysmielessä vuoteen 29 mennessä.

1:16:07Toivottavasti siitä tulee Turun koko Suomenkin juhla. Kyllähän 800 vuotta on aika merkittävä ihan globaalilla mittakaavalla. Suomen vanha pääkaupunki kuitenkin. Kyllä ja mun mielestä siellä on hyvä tämä ensimmäisyysteema. Mä tykkään hirveän paljon siitä, että kaikki alkaa Turusta. Suomen ensimmäinen mikä tahansa. Tämä on ehkä sitä hyvää ylpeyttä ja se voisi olla myös toivellistalla tavalla, että kaikki turkulaiset ja jopa Kaarinassa asuvat henkisesti turkulaiset.

1:16:37Oisi oikeasti ylpeä, kun kesällä kulkee missä tahansa täällä, käy Ruissalossa, menee saaristoon, kirkkopuiston terassilla tai jossain, meillä on ihan mahtavia settejä. Ollaan niistä ylpeitä, käytetään näitä palveluita, lisätään sitä kohti vuotta 29, kutsutaan tänne muita, puhutaan hyvää Turusta. Mä ymmärrän, että kaupunkikohtaan tulee aina kritikkiä, on se sitten lehmus tai ihan mikä tahansa muu asia. Se on ihan jees, mutta ollaan silti Turusta ylpeitä ja promotaan sitä kaikilla mahdollisilla tavoilla.

1:17:09Just näin. Let's go Turku. Nimenomaan ensimmäinen, vaan näihin paras kaikkea. Kyllä. Hei, iso kiitos kun tulit tänne hyvättelemaan. Hei, oikein mukavaa. Kiitos. Toivottavasti kuulijatkin saivat tästä irti keskustelusta. Toivotaan, toivotaan. Ei mitään, kiitoksia. Kiitos paljon. Yes.